"Eikö ole? Vaikka hän on revitty, raadeltu ja poljettu maahan?"
"Entä sitten? Hän olisi saattanut kuolla vanhana vuoteessaan ja kumminkin olisi se loppu voinut olla huonompi kuin tämä."
"Se on totta, mutta —"
"Jos tämä on huono loppu, täytyy minun myöskin uskoa, että isäni elämä loppui huonosti, kun Afrikan kuume surmasi hänet hänen ollessaan lähetyssaarnaajana. Jokaisen marttyyrin elämä loppuu huonosti, jos tämä on huono loppu. Samoin loppuu jokaisen sellaisen ihmisen elämä, joka on hyvä ja jalo ja uskollinen ja tekee hyvää ihmiskunnalle ja tahtoo kuollakin sen puolesta. Mutta se ei ole huono loppu. Se on kunniakas! Mieluummin tahtoisin olla sillä tavalla kuolleen miehen tytär kuin kreivin tytär, ja jos minusta olisi voinut tulla sellaisen miehen vaimo, sellaisen, joka revitään ja poljetaan maahan…"
Mutta hänen kasvonsa, jotka olivat hehkuneet, kyyneltyivät jälleen, ja hänen äänensä sortui. Vanha mies ei voinut puhua, ja huoneessa oli hetken äänettömyys. Sitten Glory koetti tyyntyä ja sanoi hiljaa:
"Minä tulin pyytämään teitä auttamaan minua."
"Mitä voin tehdä?"
"Olettehan kuullut, että John tahtoi minua vaimokseen?"
"Voi, jospa olisitte siihen suostunut!"
"Siihen aikaan kaikki häntä ylistivät."