* * * * *
Myöhemmin samana päivänä, kun pääministeri istui yksin huoneessaan, toi eräs ministeristön jäsen hänelle iltalehden, jossa julaistu kirjoitus oli vaikuttanut syvästi lontoolaisiin. Se otaksuttiin erään juutalaisen sanomalehtimiehen kirjoittamaksi: —
Hänen verensä tulkoon meidän päällemme ja meidän lastemme päälle'.
Tämä ennustus on kahdeksantoista vuosisataa ollut historiallisen totuuden ilmaisijana. Jokainen juutalainen on tähän päivään saakka saanut kokea, etteivät ainoastaan Pilatus ja Jerusalemin rahvas olleet Jeesuksen surmaajia vaan koko Juudan kansa. Mutta heittäköön se kristitty kansa, joka ei ole tehnyt syntiä kristinuskon Perustajaa kohtaan, ensimmäisenä kivellä juutalaisia. Jos on totta, mitä Jeesus itse sanoi, että se, joka antaa leilin raitista vettä pienimmälle hänen laumastaan, antaa sen Hänelle, niin on myöskin totta, että se, joka tuottaa kärsimyksiä ja kuoleman Hänen seuraajilleen, ristiinnaulitsee Hänet uudelleen. Tuo onneton mies, joka kurjalla tavalla murhattiin Westminsterin köyhäinkorttelissa, oli Jeesuksen seuraaja, jos kenellekään on tuo nimi hänelle annettava, ja olkoonpa kuka tahansa murhan lähin toimeenpanija, niin varsinainen syyllinen on tämä kristitty kansakunta, joka on kohdellut ivallisesti ja solvaavasti jokaista henkilöä, joka on uskaltanut seistä yksin Kristuksen lippua kantamassa.
Älkäämme antako irvistelijäin pettää itseämme. Tuo mies oli kristitty, olkoonpa hänen erehdyksensä, hänen heikkoutensa, hänen itsepetoksensa ja hänen monet inhimilliset virheensä mitkä tahansa. Tuskin kukaan on ajanut naisten asiaa sitten Kristuksen aikojen niin pontevasti kuin hän. Ja hän on nyt karkoitettu pois elämästä. Siten harjoittaa kristikunta vielä yhdeksäntoista vuosisadan kuluttua samaa kamalaa hirmuvaltaa, joka turmeli juutalaisten lain. 'Meillä on laki, ja meidän lakimme nojalla hänen tulee kuolla'.
Sellainen tuomio lausutaan vieläkin uskonpuhdistajia vastaan tässä maassa, jossa siviililait ja uskonnolliset lait ovat menneet sekaisin. Jumala suokoon, että tämän tuomion loppu-osa ei kävisi toteen täällä: 'Hänen verensä tulkoon meidän päällemme ja meidän lastemme päälle'.
XV.
Vuokrakasarmin edustalle oli kertynyt jos jonkinlaista väkeä, kun Glory palasi Brown's Squarelle, ja portaatkin olivat täpösen täynnä. "Hoitajatar!" kuiskailivat ihmiset Gloryn tullessa ja väistyivät hänen tieltään. Aggie seisoi kynnyksellä pyyhkien silmiään ja vastaten vieraiden kysymyksiin, puoleksi peloissaan puoleksi ylpeänä maineesta, joka oli tullut hänen kurjan asuntonsa osaksi.
"Se rouva on nyt täällä, neiti Gloria, ja hän pyysi teitä odottamaan täällä vähän aikaa."
Sitten hän pisti päänsä avoimesta ovesta ja nyökäytti rouva Callenderille, joka tuli ulos.