"Voitko antaa minulle kynän ja mustetta sekä arkin kirjoituspaperia?"
Tyttö toi ne viipymättä, ja pöydän ääreen istuutuen hän kirjoitti rivin tai pari. Sitten hän veti esiin lompakkonsa, avasi sen, pisti paperin siihen ja sulki sen taas.
"Elin, teetkö minulle suuren palveluksen?"
"Mielelläni, herra", vastasi tyttö.
"On myöhä, ja minulla on ollut pitkä päivä, joten en kukaties satu olemaan jalkeilla huutokaupan alkaessa aamulla — otatko tämän lompakon, antaaksesi sen ruununvoudille oitis, kun hän tulee?"
"Kernaasti, herra."
"Et avaa sitä etkä näytä kellekään muulle, vaan viet sen paikalla huoneeseesi ja panet päänalusesi alle, ja huomenaamulla nouset varhain ja annat sen ruununvoudille, ennen kuin hän aloittaa myynnin — teetkö sen puolestani, tyttöseni?"
"Teen varmasti."
"Kiitos! Ja nyt sinun tulee käydä levolle. Hyvästi, lapseni!"
"Mutta näenhän teidät aamulla?"