Hän koskettelee kirvelevää haavaa, jonka hänen toisen poikansa julma kuolema hänen omien silmiensä edessä kerran viilsi. Sitten hän kertoo, miten hän oli ottanut luokseen yhdeksänkuukautisen lapsen, jonka äiti oli tullut mielisairaaksi, sillä hän toivoi täten toisen lapselle voivansa korvata sen, mitä oli omaa poikaansa vastaan rikkonut.
"Tämä ensimmäinen puhelu äidin ja pojan välillä oli kuin rakastuneitten lemmenkuhertelua", sanoo Väinö. Ja niin kai se olikin.
Äiti oli kyllä syvästi järkytetty. Hän vuoroin itki ja vuoroin hymyili kyynelten välistä, ja poika oli huomaavinaan hänessä saman leikillisen piirteen, minkä tiesi itsessään olevan.
Käsi kädessä he istuivat katsellen toisiaan, ja välistä äiti hellästi ja ujostellen hiljaa silitti hänen tukkaansa.
Äiti ei ollut ehtinyt vielä saada niitä rivejä, jotka Väinö oli kirjoittanut hänelle ennen sairaalaan lähtöään, sillä hän oli jo silloin matkalla pojan luo. Hän oli tietysti ensin matkustanut sinne maalle, missä Väinö asui.
Siellä oli emäntä juuri ollut leipomispuuhassa, kun varjo oli langennut yli valkoisen, puhtaaksipestyn lattian ja hän oli nähnyt pienen, harmaapukuisen naisen kynnyksellä. Vieraalla oli ollut käärö kädessään ja huivi vedettynä silmille.
Emännän kysyessä, kuka hän oli, oli vieras vaipunut penkille, peittänyt kasvot käsiinsä ja vavissut nyyhkytyksistä.
Hyväsydäminen emäntä oli ymmärtänyt, että tässä oli kysymys syvästä surusta, joka tarvitsi lohdutusta, ja hän oli jättänyt taikinan oman onnensa nojaan, istuutunut vieraan viereen ja koettanut ystävällisin sanoin saada hänet uskomaan hänelle huolensa.
Katkonaisista lauseista nyyhkytysten lomasta oli emäntä ymmärtänyt, että siinä oli Väinön äiti istumassa hänen vieressään penkillä, ja hänen oma äidinsydämensä oli ollut tulvillaan sääliä ja osanottoa toisen suruun ja tuskaan.
Ystävällisin ja rauhoittavin sanoin emäntä oli koettanut osoittaa hänelle, ettei Väinö ensinkään, niin kuin äiti luuli, ollut onneton, vaan että hän päinvastoin raihnaisesta ruumiistaan huolimatta oli iloinen ja vilkas ja moniharrastuksinen.