"Totta tosiaan se asia on selkeä kuin Hippokrenen vesi", sanoi vieras ja kääntyi alastomaan nuorukaiseen. "Poika parka", sanoi hän ja ojensi hänelle kätensä välähdyttämällä häneen katseen syvälläolevista silmistään — sanat virtasivat raikkaasta punahuulisesta lähteestä keskeltä kauniisti kiertyvää harmaata partaa: "Poika parka, jonka isäsi on antanut kasvaa ilman nimeä, kiitä sinä Pan-jumalaasi, sillä hän antaa sinulle nimen."

"En ymmärrä sinua, vieras."

"Eufranor, isäsi, sanoo minulle sinun joka päivä viettävän tunnin jumalan pyhätössä itseäsi tutkistellen. Sinä tuijotat sieltä itsellesi nimeä, jota isäsi ei ole sinulle antanut, ja Pan itse on määrännyt, että nimesi on oleva Narkissos."

"Hermofantos, ystäväni", valitteli Eufranor rypistäen kulmiansa, "älähän sentään langeta jumalain vihaa syyttömän poikani päähän".

"Narkissos nimesi on eikä mikään muu. Nimi putkahtaa sinusta kuin kukka puusta. Se sopii sinulle." — Hän aivasti kovasti. "Näetkö, Eufranor, enne on suotuisa. Pan-jumala nipisti minua nenästä suostumuksen merkiksi."

Hän nauroi suu pyöreänä. Mutta Eufranor oli alkanut pelätä, ja niin pian kuin hän oli kahden kesken kestiystävänsä kanssa, sanoi hän:

"Suuren pelon sinä olet mieleeni tuonut, Hermofantos. Minä tunnen vanhan boiotialaisen tarun. Poikaani on vetävä ikävä katsella itseänsä niin kauan, että hän kuihtuu. Sinä olet opettanut Panille, kuinka hän pääsee häneen käsiksi."

"Älä luule, Eufranor", vastasi ystävä ja työnsi hatun pois korkealta otsaltansa, "älä luule voivasi kätkeä mitään aarretta jumalilta. Tunnusta mieluummin, että sinulla sellainen on. Poikasi on ihanasti muodostunut, ei kateuden varjokaan ole häntä hiponut."

"Mutta tästä lähtien? Nimittää häntä Narkissokseksi on kerskumista hänen kauneudellansa. Ah, jospa hänessä olisi joku vamma, jotta jumalat voisivat sietää häntä! Nyt odotan kaikkia onnettomuuksia hänen nuoren päänsä varalle."

"Oikein teet, Eufranor. On vain yksi keino estää niitä onnettomuuksia, jotka joka päivä meitä kuolevaisia väijyvät: olla valmistunut kaikkeen pahaan, mitä voi tapahtua. Odota vain aina jotakin pahaa. Mutta älä siitä välitä. Paha tulee itsestään. Hyvät sanomat taas eivät koskaan pidä kiirettä."