»Vakooja!» huusi hän. »Koira! Te — aatelismies! Voi, hyvä Jumala! Jos te olette yksi meistä — jos te ette todellakaan kuulu la canailleen, niin saamme vielä kalliisti maksaa tästä! Saamme katkerasti sovittaa sen vastedes. Minä en uskonut», jatkoi hän, ja joka tavu sattui kuin ruoskan sivallus, »että maailmassa oli mitään niin kunnotonta kuin te!»
Minä sopersin jotakin — en tiedä mitä. Hänen sanansa polttivat sydäntäni. Jos hän olisi ollut mies, niin hän olisi pian maannut kuolleena jaloissani.
»Luulitte harhaannuttaneenne minut eilen», pitkitti hän matalalla äänellä, mutta lieventämättä sitä ylenkatsetta ja suuttumusta, joka vapisutti hänen huuliaan ja teki hänen äänensä niin hehkuvan teräväksi. »Te vehkeilijä! Te kavala teeskentelijä! Luulitte, että oli niin helppo pettää naista — nyt olette itse tullut petetyksi. Jumala suokoon, että teillä olisi kylliksi hävyntuntoa, voidaksenne kärsiä!» jatkoi hän armottomasti. »Puhuitte Clonista, mutta teihin verraten on Clon maailman puhtain ja kunniallisin ihminen.»
»Madame», sanoin käheästi ja samalla tunsin kasvojeni käyneen tuhkanharmaiksi, »ymmärtäkäämme toisiamme oikein…»
»Jumala varjelkoon siitä!» huudahti hän heti. »Niin en tahdo itseäni tahria!»
»Hyi, madame», sanoin vapisevalla äänellä. »Mutta te olette nainen. Tuo olisi maksanut miehelle hänen henkensä.»
Hän nauroi katkerasti.
»Olette oikeassa», vastasi hän, »minä en ole mies, ja että te olette, siitä saatte kiittää Jumalaa. Mutta minä en ole myöskään 'madame'. Madame de Cocheforêt on viettänyt tämän ehtoopäivän — teidän poissaolonne ja typeryytenne ansiosta — miehensä parissa. Niin, toivon, että se viiltää sydäntänne!» jatkoi hän ja puri raivoissaan valkoiset hampaansa yhteen. »Toivon, että se vihloo teitä! Olette vakoillut ja ollut halpamainen ja samalla toimittanut asianne huonosti, monsieur Tomppeli — onnittelen teitä!»
»Te ette olekaan madame de Cocheforêt?» huudahdin kesken häpeilyni ja raivoni kivettyneenä tästä tiedosta.
»En, monsieur», vastasi hän kiivaasti. »Sitä en ole. Ja suokaa minun huomauttaa — sillä meille ei valehteleminen ole yhtä helppoa kuin teille — että minä en ole milloinkaan sanonut olevani madame. Te itse erehdyitte niin perinpohjin, että meidän ei tarvinnut johtaa teitä harhaan.»