»Juommeko nyt teetä, O-mi-mi?» kysyi isä häneltä.
Neitonen liikuskeli hiljaa näissä askareissa, puhdisti ja sytytti lampun, mittasi teen, vaalea pää sirosti kumartuneena homman yli, tummat silmät miettiväisinä ja vain puoleksi seuraten sitä, mitä hän teki. Vihdoin hän ikäänkuin päättäväisen näköisenä istui nojatuolin kaidepuulle.
»Isä», hän sanoi.
»No?»
»Louis Placiden kanssa saapui tänään Kattilan taivallukselta eräs vieras.»
»Entä sitten?»
»Väkemme kohteli häntä niin oudosti, ja hän kohteli vuorostaan heitä oudosti. Minkä tähden?»
»Tiesi hänen.»
»Mikä on hänen säätynsä? Onko hän tavallinen kauppias? Ei hän siltä näytä.»
»Hän on älykäs ja uskalias mies.»