Viittomapuheen avulla saimme selville, että mummon mies oli mennyt "ulalle" (vuorille) "bokia" (jakeja) ampumaan, mutta tulisi kotiin ennen "närin" (auringon) laskua.
Ahmustaessamme illalla tuoretta, maukasta lampaan lihaa tuli ukko kotiin ammuttua jakia kiskoen. Hämmästyi hän hieman vieraita teltassa nähdessään, mutta hän oli järkevä mies ja otti asian tyynesti. Hänen nimensä oli Dortje.
Dortje oli aito mongolin perikuva, pieni päivettynyt ukko, jolla oli kasvoissa tuhansia ryppyjä, pienet silmät, ulospäiset posket, parta ja viikset ohuet ja suorrukkeiset. Yllään oli hänellä turkki ja nahkahousut ja jalkoihin oli kääritty huovan kappaleita; päässä oli pieni huopainen patalakki.
Viivyimme ensimäisten mongolien luona koko seuraavan päivän, mutta ei meidän siltä tarvinnut toimettomina olla. Ensinnäkin ostimme kolme pientä hyvässä lihassa olevaa hevosta sekä kaksi lammasta matkalle. Huonoimmat eläimistämme, niiden joukossa kaksi laihtunutta kameelia, erotettiin pois. Vuohen maito oli ainoa mitä mongoleilla oli tarjottavana, mutta se olikin erittäin tervetullutta. Itse ihastuivat he ikihyviksi saadessaan vähäsen määrän teetä ja leipää.
24.
TANGUUTTILAIS-ROSVOJA.
Lokakuun 3 p. läksimme taas matkaan koillista kohti vanha Dortje oppaanamme. Matka kävi Tsajdamin aavikon tapaisten arojen ja rämeikköjen poikki, usein hengenvaarallisia polkuja äkkijyrkänteiden sivuitse. Tapasimme tiellä mongolilaisen ratsastajaparven, joka oli matkalla Dortjen kodin luona oleville vuorille ampumaan jakeja talven varalle.
Pitemmän aikaa levätessämme muutamassa mongolileirissä, mikä oli ylen tarpeellista sekä meille että kuormaeläimillemme, saivat Hamdam Baj ja kaikki taglikit pyynnöstään eron ja aikoivat mitä pikimmin palata Tjimen-tagin yli taas maahansa.
Kestämiensä vaivojen vuoksi ja moitteettomasta palveluksestaan he saivat palkkamääränsä kahdenkertaisena, suuren varaston ruokavaroja, muutamia lampaita sekä hylätyt eläimemme, joiden piti saada toipua vähän ennen lähtöä.
Toinen puuha, mikä kysyi sekä aikaa että huolta, oli uuden karavaanin kuntoonpano. Mongolien käsitettyä että tarvitsimme hevosia tuli heitä joka päivä myötäänsä tarjoomaan hevosiaan telttani aukolle. Eivätkä he kohtuuttomia hintoja pyytäneet. Ratsastaessamme edelleen itään päin oli meillä 20 uutta, tervettä ja uhkeata hevosta.