Verkalleen jatkaessamme marssiamme niiden sivu saattoi Islam sen vuoksi kaarroksen tehden hiipiä 50 askeleen päähän niistä. Sillä välin eläimet alkoivat epäillä vaaraa. Pitkällään oleva uros nousi ylös ja karja läksi verkalleen juoksemaan kaakkoon päin käyden tiemme poikki ja mennen sen tamariskin ohi, jossa Islam oli piilossa.
Laukaus pamahti, uros kaatui kolme askelta otettuaan ja oli jo kuollut, kun pari minuuttia myöhemmin ehdimme paikalle. Luoti oli mennyt kaulaan ja tehnyt aivan pienen reijän, jota vaivoin saatoimme havaita syystä että verivirta oli pysähtynyt turkkiin.
Se oli komea otus; mutta meillä oli aavikkomatka edessämme emmekä voineet hukata aikaa tämänkin nahkan korjaamiseen. Miehet leikkasivat vain kyttyröistä rasvan, jonka sittemmin havaittiin olevan mainion sopivaa riisivanukkaasemme. Villaa kerittiin hyvä joukko; siitä punottiin nuoraa, jota tarvitsimme.
Tähteet saivat jäädä paikalleen ja olivat varmaan tervetullut "dastarkhani" susille ja ketuille. Ensiksi ammuttu ja nyletty kameeli oli yöllä jäätynyt kovaksi kuin jääkurikka. Epäilemättä elossa olevat kameelit sitten pitkät ajat karttoivat niitä paikkoja, missä kuolleet sukulaisensa makasivat.
Meidän kokemuksemme villistä kameelista ei siis käynyt yhteen sen kanssa mitä paimenet olivat sen arkuudesta kertoneet. Emme olleet nähneet sen olevan ollenkaan erikoisen varovainen tai nopea, vaan olimme päässeet sitä aivan lähelle. Olimme lisäksi havainneet, että se oli hyvinkin helposti ammuttavissa ja kaatui ensi luodista, kävi se mihin kävikään: selkään, kaulaan tai sääreen.
Seuraavina päivinä näimme useita parvia, välistä yksinäisiäkin eläimiä. Totuimme lopulta niihin niin, ettemme niistä sen enempää välittäneet. Ne söivät kuivia poppelin lehtiä ja tamariskeja, ja paetessaan ne aina kävivät korkealle hietikolle, jonka särkän harjoja pitkin ne juoksivat ihmeteltävän keveästi.
Niiden hölkkäjuoksu on kuitenkin melkein yhtä kömpelöä kuin kesyjenkin kameelien, ja pitkiä koipiaan ne heittivät samalla tavoin kuin nämäkin. Mutta kun kesyjen kyttyrät vaappuvat ja kiikkuvat kuin höyhentöyhdöt eläimen juostessa, pysyivät ne villillä liikkumattomina ja suoraan pystyssä. Sen mölinä loppui samalla valittavalla loppusäveleellä kuin meidänkin kameelien.
13 p:vän iltana meidän tarvitsi kaivaa vain 1,53 m saadaksemme kirkasta ja makeaa vettä.
16.