Eräässä suhteessa on Sininen joki kaikista maapallon virroista huomattavin. Sen jokialueella ei nimittäin asu vähempää kuin 180 miljoonaa ihmistä, niin, kahdeksannes koko ihmiskuntaa asuu tämän yhden virran piirissä. Kahden jokimaakunnan Hupen ja Hunanin varakuninkaalla on enemmän alamaisia kuin ainoallakaan Europan hallitsijalla, paitsi Venäjän. Kiinan läntisin maakunta Setshuan, jonka halki Sininen joki niinikään juoksee, on pinta-alaltaan ja väkiluvultaan Ranskan kokoinen. Sellaisissa vertailuissa kutistuu Europa aika lailla!
Sinisen joen varrella on sarja vanhoja, kuuluisia kaupunkeja. Tshungking on Setshuanin maakunnan pääkaupunki, ja sinne asti kulkevat europalaiset jokihöyrylaivat. Hankau on sisä-Kiinan isoin kauppakaupunki. Nanking, lähellä jokisuuta, oli aikoinaan Kiinan valtakunnan pääkaupunki. Järvi on kiinaksi "hu", "king" merkitsee keisarikaupunkia, "pe" pohjoista ja "nan" etelää. Peking merkitsee siis "pohjoista keisarikaupunkia" ja Nanking "eteläistä keisarikaupunkia". Hupe merkitsee "järven pohjoispuolella" ja Hunan "järven eteläpuolella".
Hunanin maakunta on koko Kiinan merkillisimpiä seutuja. Sen asukkaat ovat voimakkaita ja luonteeltaan itsenäisiä, ja heistä saadaan parhaat sotamiehet; mutta he ovat paljoa kiihkeämpiä muukalaisvihollisia kuin muut kiinalaiset. Hunanin pääkaupunki Tshangsha on vanhastaan ollut ulkomaalaismellakkain pesäpaikka, ja niillä tienoin puhkesi vuoden 1911:kin verinen kapinaliike.
Hankauhun saakka tulevat isoimmat valtamerilaivatkin, pienempien höyrylaivojen tunkeutuessa Tshungkingiin, kuten sanottu. Ne ovat pahoja kilpailijoita dshonkeille, jotka ovat monin kymmenin tuhansin välittäneet tavara- ja matkustajaliikennettä tällä mahtavalla virralla harmaasta muinaisuudesta asti. Dshonkkeja on monenlaisia; niitä on isoja ja pieniä, toiset ovat rakenteeltaan sovellettuja virran tyyntä alajuoksua varten, toiset taasen Hupen ja Setshuanin vuolteista suoriutumaan. Sieviä ja tarkotuksenmukaisia ne vain ovat aina, koristaen sitä suuremmoisen kaunista, alituiseen vaihtelevaa maisemaa, jonka keskeen virta on leikannut uomansa. Täällä voisi maalaaja viettää ikänsä pitkän, hänen tarvitsemattansa olla ainoatakaan päivää aiheiden puutteessa jouten.
Joillakuilla seuduilla käytetään dshonkkien rakentamiseen kypressipuuta, toisilla ohuita tammilankkuja. Tarkotuksena on saada aluksesta joustava ja notkea, jotta se ei niin helposti saisi vuotoja vuolteissa. Vaarallisissa paikoissa otetaan alukseen luotsi. Ja kuitenkin on laskettu, että joka kymmenes dshonkki ajautuu matalikolle ja joka kahdeskymmenes joutuu täydellisesti hylyksi. Matka Hankausta Tshungkingiin kestää 35 vuorokautta, mutta takaisin pääsee 9 vuorokaudessa, virta kun on silloin työntelemässä alusta. Alas virtaa on kulku vaarallisinta, se tuottaa useimmat haaksirikot.
Jokaisella isolla dshonkilla on pikku sanomalaiva viemässä tavaroita ja matkustajia maihin. Iso dshonkki on 12 metriä pitkä; perä on korkea, ja siellä sijaitsee jonkinlainen kajuutti, joka on katettu punotuilla olki- tai heinämatoilla. Ylös virtaa lähtevä dshonkki ottaa lastia puolenkolmatta tonnia, alas virtaa kuusi. Alusta hoidellaan airoilla, joista jotkut ovat niin jykeviä, että niihin tarvitaan kahdeksan miestä. Enimmiten käytetään niitä ajelehdittaessa virran mukana, jotta iso perämelana toimiva airo kykenee pitämään aluksen tolallaan. Dshonkilla on myöskin masto ja purje, joihin turvaudutaan ainoastaan ylös virtaa ponnistauduttaessa, milloin tuuli on suotuisa. Alus on muuten jaettu eräänlaisiin vedenpitäviin komeroihin, jottei se heti vuodon saatuaan uppoaisi. Siten ehditään laiva useinkin vielä toimittaa rantaan, ennen kuin se vikaannuttuaan täyttyy vedellä.
Miten onkaan mahdollista kulkea ylös virtaa noin isolla, raskaasti lastatulla aluksella voimakasta, imevää vuolletta vastaan? Sillä onhan selvää, että laiva suotuisimmallakin tuulella viilettäisi vuolteista takaisin alas kuin pähkinänkuori. Tämän estämiseksi kiinnitetään dshonkin keulapäähän bambukuiduista punottu, sata metriä pitkä köysi, josta noin kuusikymmentä miestä peräkkäisenä rivinä pitkin rantaa juosten kiskoo alusta ylöspäin. Ranta en tavallisesti hyvin jyrkkä, kalliot kohoavat melkein kohtisuorasti virrasta. Ketterinä kuin apinat pujahtelevat miehet kapeita kalliopolkuja myöten ja kapuavat hengenvaarallisten ulkonemien ympäri. Työnsä keventämiseksi he laulelevat reippaasti. Päällysmiehet seuraavat heitä huudoilla ja sivalluksilla hoputellen; mutta he eivät lyö kovasti, ainoana raippanaan bambuvitsa, joka tuottaa enemmän läiskettä kuin kipua.
Tällä tavoin hinataan dshonkkia pitkin joen rantaa. Usein ei kalliopolulta näe venettä eikä virtaa. Rumpujen pärrytyksellä antaa laivan ohjaaja merkkejä hinaajille. Sitäpaitsi on kuusi miestä aina valmiina irrottamaan köyden, milloin se on tarttunut ulkonevaan kallionkärkeen. Jotkut muut, jotka kulkevat ihan alasti, tekevät samoja palveluksia veden alla.
Kallioissa näkee pitkin jokivartta kouruja ja uurtoja, joita nuo hinausköydet ovat hivutelleet. Tällaista kuljetusta onkin täällä jo toimitettu tuhansia vuosia. Laivaan jää aina parikymmentä miestä pitämään perää ja pitkillä riu'uilla pidättelemään alusta rannasta tai sauvomaan hinaajien apuna laivaa ylös virtaa kuljettaessa.
Nämä miehet uurastavat kuin kaleeriorjat. Heidän työnsä on hengenvaarallista. Ainaisena uhkanaan ovat heillä jyrkät kallioseinät ja virran pyörteet. Viikon toisensa jälkeen huohottavat he hinausköyteensä kumartuneina. Heidän koko ruumiinsa on täynnä vereslihalle kahnautuneita nirhamia, jotka ovat tuskin alkaneet parantua, kun jo uudestaan hieroutuvat rikki. Varsinkin hartioissa näkee hinauksen arpia. Raskas on heillä elämä, ja kuitenkin ovat he tyytyväisiä. Heitä kohdellaan kuin koiria, ja silti he laulelevat. Ja paljonko saavat he palkakseen koko viisineljättä vuorokautta kestävältä matkaltaan ylös virtaa? No, lähes neljä markkaa, kolmasti riissiä päivässä ja koko aikana myöskin kolmasti annoksen silavaa. Matkasta alas virtaa, jolloin työ on paljoa keveämpää ja vaatii vain neljänneksen ajasta, saavat he vähän yli markan. Viisitoista penniä kymmentuntiselta työpäivältä on siis näiden miesten ansiona! Ja kuitenkin he laskettelevat leikkiä ja naureskelevat.