— Onko tämän taulun nimi "Viimeinen ruusu?"
— Ei, vastasi konsuli sydämellisesti nauraen.
— Onko sen nimi ehkä "Geisha" eli sen tapaista?
Konsuli katsoi hiukan kummastuneena salapoliisiin ja vastasi.
— Ei suinkaan, kaukana siitä, herra Krag.
— No niin! Sehän oli vain eräs ajattelematon päähänpistoni. Olen nimittäin aivan täpötäysi päivän ihmeellisistä elämyksistä. Mutta nyt kokoon ne kaikki yhteen erääseen aivojeni nurkkaan ja lukitsen ne sisälle. Nyt tahdon antautua ainoastaan teidän asianne huomioon, herra konsuli… siis; teiltä on yritetty varastaa eräs taulu?
— Niin.
— Ja tämä yritys epäonnistui.
— Sitä en tiedä vielä, herra salapoliisi. Se riippuu teistä.
— Mitä minusta?