— Tunnen hänet varsin hyvin, me olemme koulutoverit. Ja jos voitte luottaa minuun, voitte luottaa häneenkin.
Louise neiti katsoi silmänräpäyksen häneen.
— Jatkakaa, pastori Winge, sanoi hän.
— No, hyvä, sanoi pastori, nähtävästi keventynein mielin. — Hävinnyt on, kuten sanoin, testamentti. Sen on nähtävästi varastanut sama vihollinen, joka on täällä hiipinyt viime öinä. Olen nähnyt hänen jälkiään lumessa aamuisin, mutta enhän voinut ajatella sitä mahdollisuutta että tarkoitus oli tämä. Teille tapahtuu luultavasti suuri yllätys, kun kuulette, että tämä testamentti riistää kenraalilta omistusoikeuden Jernegaardiin.
Luutnantti säpsähti.
— Kokonaanko? kysyi hän.
— Kokonaan.
— Mutta silloinhan kenraali ei enää ole rikas mies.
— Mitä siihen tulee, ei hän silti ole puilla paljailla.
Louise neidin silmiin tuli ihmeellinen välke.