Ei vastausta.
Sitten hän tuli takaisin ja koetti avata vastapäätä omaa huonettaan olevaa ovea. Mutta se oli lukossa. Hän meni seuraavalle. Sekin oli lukossa. Useampia ovia ei käytävässä ollut.
— Uskallan vakuuttaa pääni kautta, että kuulin askelia, mutisi luutnantti.
Hän jäi hetkiseksi seisomaan käytävään ja katseli neuvotonna ympärilleen.
Sitten hän säpsähti. Jokin ääni kuului hänen korviinsa. Se kuulosti askelilta tai portaiden narinalta.
— Tämä vanha rakennusko se valittelee, mutisi hän, vai kierteleekö täällä joku ihminen?
Sitten hän laski lampun käytävän matolle ja rupesi kiertämään revolverinsa makasiinia. Ase ei ollut ladattu, mutta luutnantti sanoi puoliääneen:
— Hyvä on. Se on täydessä latingissa. Käykäämme vaaraa kohti.
Sitten hän nosti lampun lattialta ja meni portaita kohti.
Sen alipäässä ei nytkään näkynyt ketään, mutta kapea-askelmiset kierreportaat veivät toisesta kerroksesta ullakolle.