— Epäilemättä, vastasi luutnantti, mutta eihän tarvitse olla juuri soturi harjoittaakseen kaikkia hyviä soturiurheiluja.
Kenraali rypisti otsaansa.
— Vai niin, oletteko te urheilija? kysyi hän. — Kenties potkija, jalkapallonpelaaja vai mitä se on?
— Enpä toki.
— Hiihtäjä?
— En sitäkään. Voin käyttää koipiani parempaankin.
— No no, kaikki tämä minua ilahduttaa. Minä en voi ollenkaan ymmärtää kaikkien Englannista tulleiden uusien urheilujen merkitystä.
— Sitä ei voi meidän luutnanttimmekaan, lisäsi Louise neiti. —
Muistatteko jalkapallopeliä Cambridgessa viime kesänä, luutnantti
Rosenkrantz?
Ja luutnantti loi vaatimattomasti silmänsä alas, ikäänkuin häntä jälleen olisi muistutettu jostakin hänen anteeksiantamattomasta synnistään.
— Puhunko minä siitä? kysyi Louise kiusoittavasti.