Hän vaikeni äkkiä. Hänen vaaleat ja raukeat silmänsä sulkeutuivat, samalla kun hänen suuret ja tuntehikkaat korvansa ikäänkuin kaappasivat jonkun etäisen äänen. Fjeld rypisti kulmiaan ja puristi kätensä nyrkkiin.
Silloin avattiin käytävän ovi niin että jyrähti. Kynnyksellä seisoi oikea portugalilainen ja hänen takanaan entinen lähetyssaarnaaja.
XXXIV.
ODOTELLESSA.
Bjelland ei ollut tottunut istumaan kädet ristissä. Kuultuaan miss Westinghousen kertomuksen hän heti ilmoitti asiasta torpeedolaivaston päällikölle, kapteeni Orlinille. Tämä reima meriupseeri ei jäänyt odottelemaan määräystä ylipäälliköltä. Vielä samana aamuna hän lähti merelle kahden torpeedolaivan kera lähemmin tutkimaan salaperäisen uivan telakan asiaa.
Mutta hän tuli liian myöhään. Jättiläinen tuntui vajonneen näkymättömiin. Se oli varmaankin käyttänyt hyväkseen yötä päästäkseen turvaan. Ainoa, mitä ruumisarkusta oli jälellä, oli joukko kuolleita kaloja, etenkin silliä. Sitä paitsi korjattiin merestä miehen ruumis, joka vietiin Stavangeriin.
Ylilääkäri tohtori Cappellen tarkasti ruumiin ja tuli siihen johtopäätökseen, että se oli joku kuumien ilmanalojen asukas, luultavasti joko meksikolainen tai argentiinalainen. Siihen viittasivat miehen punaisenruskea iho ja renkaat, jotka hänellä oli korvissa. Pitkä puukko oli vielä vyössä. Insinööri Langberg, joka pitkät ajat oli oleskellut Argentinassa, tunsi sen macheteksi — puukoksi, joita gauchot käyttävät pampasaroilla yhtä taitavasti kuin mielelläänkin.
Merkillisintä miehessä olivat kuitenkin ne monet arvet, joita oli hänen ruumiissaan. Hän oli ilmeisesti sekä antanut että saanut monta iskua elämässään.
Kuolemassakin loisti hänen häijyistä ja rokonarpisista kasvoistaan riemuitseva julmuus. Ehkäpä hänen elämänlankansa oli katkennut juuri sillä hetkellä, kun oli hänellä voitto käsissään.
Kuoleman syy oli ilmeinen. Hän ei ollut hukkunut. Aivan niskanikaman alla, keskellä sitä aukkoa, jolle anatomit käyttävät nimitystä "foramen occipitale", oli paksun luodin jättämä pyöreä reikä. Ilmeisesti oli laukaus ammuttu voimakkaasta aseesta, sillä luoti oli tullut ulos hiusmarrosta. Mies oli luultavasti vetänyt viimeisen henkäyksensä vain muutama minuutti sen jälkeen, kun luoti oli sattunut.