"Tarkastaa, onko se ladattu. Siitähän ei ole suurta vaivaa."
Ribeiran punaiset kasvot muuttuivat melkein keltaisiksi. Hän loi epävarman katseen aseeseensa ja puri hampaansa yhteen.
"Se on vale", hän sanoi. Mutta saattoi huomata, että hänen äänessään oli jotakin epäilevää.
"Yrittäkäähän, kapteeni", Fjeld sanoi, "laukaiskaa revolverinne. Minä olen suvainnut käsitellä hiukan teidän asettanne käydessäni vieraisilla hytissänne ja ollessani kyllin rohkea tullatakseni kulunutta vaatevarastoanne."
Portugalilaisen epäilys kasvoi. Hän vilkaisi norjalaista, joka istui etukumarassa kädet housuntaskussa ja näytti kiinnittävän koko huomionsa allaan uiskenteleviin kalalaumoihin. Sitten portugalilainen tarttui tanakasti revolverinsa lukkoon ja aukaisi sen.
"Se on ladattu", hän kiljasi. "Pirun mies!"
Samassa pamahti laukaus. Vaikka Fjeld olikin ampunut suoraan taskustaan ja epämukavassa asennossa, sattui luoti kuitenkin portugalilaisen aseeseen ja nakkasi sen lattialle. Luoti oli lävistänyt Ribeiran peukalon ja vienyt siitä palasen mukanaan.
Silloin näky äkkiä muuttui. Sokea mies oli kyyristynyt kokoon kuin tiikeri ja syöksyi tuimasti Fjeldin kimppuun.