"Ei käy kieltäminen, että olen täällä", hän vastasi. "Olen odottanut puolitoista tuntia eikä kärsivällisyyteni kestä minuuttiakaan kauempaa. No, kuinka käyvät asiat?"
Courbier oli jäänyt seisomaan kuin mies, joka on valmis kuulemaan nuhdesaarnan. Kuultuaan paronin kysymyksen hän veti tuolin pöydän ääreen ja kävi istumaan.
"Ne käyvät aivan laskujen mukaan. Kukaan ei täällä aavista mitään.
Tämän kaupungin voisi muuttaa tuhkaksi ennenkuin huomattaisiin mitään."
"Ja kuinka voitte kylvyn jälkeen?"
Paronin nenään kajahtavassa äänessä oli ivallinen värähdys, joka tuskin saattoi jäädä huomaamatta hänen ystävältään.
"Se oli vaarallinen, mutta viisas leikkaus", Courbier vastasi olkapäitään kohauttaen. "Kävi aivan niin kuin olin ajatellut ja uskonpa suoriutuneeni pelistä hyvin."
Paroni katseli epäröiden sikaariaan.
"Mutta ette kyllin hyvin", hän sanoi ystävällisellä äänellä.
Courbier hätkähti.
"Mitä tarkoitatte?" hän kysyi.