"Käykää istumaan, kapteeni Grönneland", Bjelland jatkoi, "ja sytyttäkää sikaari. Sitten voimme paremmin keskustella."
Kapteeni kumarsi hieman hämillään ja sytytti sikaarin käyden istumaan,
Bjellandin katsellessa sillä aikaa ikkunasta.
"Kysymys koskee tietysti silliä", hän sanoi hetken vaitiolon jälkeen, "silliä, joka välttelee meitä juuri sillä hetkellä, jolloin kaikki viittaa niin loistavaan pyyntikauteen. Teidän on myönnettävä, kapteeni Grönneland, että minulla on tällä alalla laaja kokemus. Minä tunnen — uskallan sen sanoa — sillin tavat paremmin kuin useimmat muut. Mutta tällä kertaa järkeni seisoo. Viikko takaperin olisin sanonut: tänä vuonna tulee loistava saalis, ja olisin uskaltanut panna kokonaisen omaisuuden vetoon, että olin oikeassa. Mutta nyt — —?"
"Voihan tulla vieläkin", Grönneland virkkoi hiljaa. "Niinkuin vuonna 1916."
Bjelland kohautti olkapäitään.
"Se on mahdollista", hän virkkoi. "Mutta silloin pitää ihmeen tapahtua. Silli on tällä kertaa kulkenut meidän ohitsemme."
Grönneland oli käynyt sangen kalpeaksi.
"Ettehän toki totta tarkoita?" hän virkkoi.
Bjelland kumartui eteenpäin. Hänen kasvoillaan oli yhä tyyni ja ystävällinen ilme. Vain sormet rummuttivat hermostuneesti vihreätä pöytäliinaa.
"Olen tänään saanut erään ilmoituksen", hän sanoi painavasti, "jonka merkitystä en voi arvostella. Muuan kauppias Utsirestä tuli minua tapaamaan, täysin luotettava ja vakava mies. Hän kertoi pari päivää sitten olleensa kalastusretkellä ulkona merellä katselemassa makrillia. Noin neljä peninkulmaa lounaaseen Utsirestä hän oli huomannut omituisen aluksen, joka näytti olevan vähintäin kymmenen tai viidentoista tuhannen tonnin suuruinen. Oikeastaan se ei ollut mikään laiva, Jonassen sanoi. Se muistutti pikemmin leveätä uivaa telakkaa, jota kuletettiin diesel-moottorilla. Suoraan tämän aluksen eteläpuolella oli tavallinen höyrylaiva, joka näytti olevan yhteydessä valtavan moottorijättiläisen kanssa. Ne olivat melkein hiljaa paikoillaan. Jonassen ei ole uteliaampi kuin muutkaan ihmiset, mutta hänen mielestään tuo jättiläislaiva näytti ansaitsevan lähempää tarkastelua. Hän ohjasi sitä kohti. Mutta hän ei ollut päässyt pitkälle, kun äkkiä pohjoisesta noussut rajuilma pakoitti hänet palaamaan kotiin."