Kun hän ajatteli, miten miestä oli ajettu kuin eläintä niityn poikki metsään päin, kun hän muisti nuo hurjat, vihlovat huudot, jotka oli illalla kuullut, ja näki nuo tuskan vääristämät kasvojenpiirteet, tunsi hän kammon väristyksen ruumiissaan, kun ajatteli tuota salaperäistä, kamalaa tekoa.
Hän tutki haavaa tarkemmin. Näkyi selvään, että se herätti hänessä erityistä mielenkiintoa. Hänen kasvonsa saivat uuden ilmeen. Sitten hän peitti jälleen vainajan pään ja aukaisi sadeviitan ja takin napit.
Miehen kultakello kultaisine vitjoineen oli tallella, samaten lompakko.
Krag alkoi tarkastella lompakkoa toisten seuratessa uteliaina hänen olkansa yli.
Se sisälsi useita satoja kruunuja rahaa.
Hän heitti setelit pöydälle ja sanoi:
— Merkitkää muistiin paljonko niitä on.
Sitten hän löysi vielä muutamia kauppakirjeitä.
Nekin hän laski pöydälle käskien merkitä ne luetteloon.
Mutta ensin hän tarkoin luki ne kaikki.