»Mistä sen Korhonen tietää?» kysyi Latun emäntä.
»Minä sen tiedän Jumalan sanasta.»
»Ei Nikkilä uskonut mitään. Oli liian järkimies ja antoi järelle vallan», vakuutti Vimpari.
»Se liika järki se estää uskoa ja viepi helvettiin. Sinne se järki on
Nikkilänkin vienyt.»
»Mutta ajatelkaapas, Korhonen, että tuo ruumis tuossa olisi joku läheisenne, jos se olisi oma poikanne», huomautti Latun emäntä.
»Sama se olisi. Minä sanoisin samoin ja ajattelisin, että kun ei ole armon aikaa hyväkseen käyttänyt, niin menköön kadotukseen.»
»Te nyt niin kehutte. Vaan jos Jumala antaisi teille luvan tulla taivaaseen ja ottaa jonkun hurskaan mukaanne, niin ottaisitte uskottoman poikanne.»
Vimpari nauraa höräytti ja sanoi:
»No, niin tekisi todemmastaan ihminen. Kyllä sitä itsensä ja omaisensa taivaaseen toimittaisi.»
»Sanokaa mitä sanotte, vaan Jumalan tuomio on langennut uskottomalle jo edeltäpäin kauhistukseksi ja peloitukseksi», lausui Korhonen kiihtyneenä ja Nikkilän emännälle uhkaavasti sanoi: »Sinulle tämä on varoitukseksi pitämään armonajastasi vaari. Ei se ole sinulle sillä hyvä, että uskot, vaan sinulla pitää olla oikea usko, muuten et paremmin kuin Nikkiläkään taivaaseen pääse.»