»En. Minä olen pienestä pitäen ollut sellainen rasavilli, oikea ilkeys… Voi, voi kun se äiti raukka on saanut tähteni kärsiä…»
Liisa pidätti itkunsa, pyyhkäsi silmiään ja jatkoi:
»Kaikki sanoivat, että minusta tulee huono ihminen, ja minua se peloitti. Ja minä aivan uskoin niin käyvän. Minä uskoin, että minussa on pahahenki, niinkuin Lapin emäntä kerran vakuutti.»
»Mutta Lapin emäntä kertoi sanoneensa aina, että sinusta kelpo ihminen tulee.»
»Niin Lapin emäntä raukka niinkuin muutkin nyt! Sitä ei ole kukaan sanonut eikä uskonut. Jos minusta huono ihminen olisi tullut, niin olisivat kaikki sanoneet: 'enkö minä sitä sanonut!' Ja sitä he ovat sanoneet eikä muuta.»
Hetken mietittyään kysäsi Liisa:
»Uskotteko te, Viioska, että minusta voi tulla oikea ihminen?»
Viion leskeä hävetti vastata mitään ja tuskalliselle tuntui äänettömyytensä hänestä itsestään.
»En minä halua sen enempää kuin että minusta tulisi tavallisen hyvä merimiehen akka!»
Viion leski kietoi kätensä Liisan kaulaan.