Effi imi itseensä melkoista lohdutusta noista mielipiteistä, lähetti Innstettenille sähkösanoman, jossa puhui »ikävästä sattumasta» ja valitettavasta, mutta kuitenkin vain tilapäisestä viivytyksestä, ja sanoi sitten Roswithalle: »Roswitha, sinun pitää hankkia minulle kirjoja; se ei käy vaikeaksi, sillä minä tahdon vanhoja, ihan vanhoja.»
»Epäilemättä, armollinen rouva. Onhan lainakirjasto tässä ihan lähellä.
Mitä minun pitää tuoda?»
»Minä kirjoitan muistiin, kaikenlaista valittavaksesi, sillä toisinaan niillä ei ole juuri sitä, mitä haluaa.» Roswitha toi kynän ja paperia, ja Effi kirjoitti: Walter Scott, Ivanhoe tai Quentin Durward; Cooper, Vakooja; Dickens, David Copperfield; Willibald Alexis, Herra von Bredowin housut.
Roswitha luki luettelon ja leikkasi toisessa huoneessa viimeisen rivin pois; hän häpesi itsensä ja rouvansa vuoksi jättää luetteloa alkuperäisessä muodossaan.
Päivä kului ilman huomattavia tapahtumia. Seuraavana aamuna potilaan tila ei ollut parempi, eikä kolmannenkaan päivän koittaessa.
»Effi, tämä ei käy kauemmin päinsä. Kun sellainen tauti pääsee juurtumaan, niin siitä ei vapaudu enää milloinkaan. Sellaisesta pitkittymisestä lääkärit eniten varoittavat, ja aivan oikein.»
Effi huokasi. »Niin, äiti; mutta kenen me kutsumme? Missään tapauksessa ei ketään nuorta; en tiedä, mutta minua hävettäisi.»
»Nuori tohtori on aina kiusallinen, ja ellei, niin sitä pahempi. Mutta ole aivan levollinen minä tuon aivan vanhan, joka hoiti minua jo silloin, kun olin Heckerin koulukodissa, siis suunnilleen kaksikymmentä vuotta sitten. Hän oli silloin kohta viidenkymmenen vuoden ikäinen, ja hänen hiuksensa olivat kauniit, harmaat ja ihan kiharaiset. Hän oli naistenmies, mutta oikeissa rajoissa. Lääkärit, jotka sen unohtavat, joutuvat tuhon omiksi, ja toisin ei voi käydäkään; naisemme, ainakin seurapiireihin kuuluvat, ovat yhä ytimeltään hyviä.»
»Luuletko? Olen aina iloinen kuullessani sellaista hyvää. Toisinaan näet kuulee toistakin. Ja vaikea asia lieneekin toisinaan. Mutta mikä onkaan vanhan salaneuvoksen nimi? Otaksun, että hän on salaneuvos.»
»Salaneuvos Rummschüttel.»