Konrad (suorii ulos menemään).
Mun täytyy kultasein!
Klaara.
Palaahan pian?
Konrad.
Hyvin pian!
Klaara.
Kovin kauan
Tok' ellös viivy. Tiedäthän kuin se
Minua peloittaa.
Konrad.
Oi ällös huoli; —
Nyt kerran suuta, sitten hyvästi!
(Lähtee perä-ovesta).
Toinen Kohtaus.
Klaara (yksinään.)
Klaara (huutaa Konradin perään.)
Pidätkös sanas kaunihisti? Kuule!
Jumala kanssas! — Konrad armahain! —
Kuin minua hän rakastaa! — Ah kuinka
Sen hälle palkinnenkaan ikänäin! —
(Ikkunassa.)