"Ketä te epäilette?"

Sir John ei halunnut mainita mitään nimeä ja lordi Uplandtowers, joka oli pikemmin ällistynyt kuin levoton, seurasi häntä Cheneen. Hän kysyi toistamiseen, ketä parooni epäili syypääksi, ja vilkas sir John ei kyennyt vastustamaan Uplandtowersin itsepintaisuutta.

Niinpä hän vihdoin virkkoi: "Minä pelkään, että syyllinen on Edmond
Willowes."

"Kuka hän on?"

"Nuori poika Shottsford-Forumista — lesken poika", kertoi toinen lisäten että Willowen isä tai isoisä oli ollut viimeinen lasinmaalaaja paikkakunnalla, jossa (kuten tietänette) tämä taide eleli edelleen vielä senjälkeen, kun jo oli hävinnyt kaikkialta muualta Englannista.

"Totta totisesti — sepä ikävää — kovin ikävää!" virkkoi lordi
Uplandtowers nojaten taaksepäin jäykän epätoivoisena.

Sananviejiä lähetettiin joka suuntaan: yksi kulki Melchesterin tietä, toinen Shottsford-Forumiin päin, kolmas pitkin rannikkoa.

Mutta rakastavat olivat kymmenen tuntia edellä, ja kieltää ei sopinut, että he olivat menetelleet varsin älykkäästi valitessaan pakoansa varten juuri sen illan, jolloin puistossa tai läheisillä maanteillä liikkuvat vaunut eivät voineet herättää mitään huomiota, koska ajopelejä oli paljon liikkeellä. Epäilemättä he olivat paenneet niissä kieseissä, jotka oli nähty odottamassa Lornton Inn'in edustalla, ja viisas pariskunta oli varmaan jo ehtinyt vihityttää itsensä.

Vanhempain pelko osoittautui oikeaksi. Kirjeessä, jonka erikoislähetti saman päivän iltana toi, Barbara ilmoitti heille lyhyesti, että hän oli rakastajineen matkalla Lontooseen ja että he ennen tämän tiedonannon perilletuloa jo olivat mies ja vaimo. Hän oli ryhtynyt tähän epätoivoiseen tekoon, koska rakasti Edmondiansa enemmän kuin ketään muuta ja koska oli nähnyt käyvän yhä välttämättömämmäksi joutua naimisiin lordi Uplandtowersin kanssa, ellei käynyt ohjaamaan kohtaloansa sillä tavoin kuin oli tehnyt. Hän oli ennakolta hyvin harkinnut tekoansa ja oli valmis viettämään maalaisvaimon elämää, jos hänen isänsä hänet hylkäisi.

"Piru hänet periköön", virkkoi lordi Uplandtowers ajaessaan kotiin samana iltana. "Sellainen tuhannen peijakas!" — mikä lausunto selvästi osoittaa, mitä lajia lordin rakkaus oli.