Hän sai kodikkaan huoneen ja ryhtyi pukeutumaan matkan jälkeen. Hän pesi itsensä ja muutti vaatetta kiireestä kantaan. Hän oli pitkällä matkalla ensi kertaa, ja tämä tulo suureen, vieraasen kaupunkiin virkisti häntä suuresti. Hän meni pukeutuessaan ikkunan ääreen ja katseli ulos. Avasipa hän ikkunankin. Ja tämä pieni syrjäkatu… sielläkin huomasi suurkaupungin… se henki ikäänkuin ilmassa… hänen hermonsa herkkenivät hienotunteisiksi.
Hän ei ollut ilmoittanut Toralle tulostansa. Toran kirjeistä hän tiesi, että Tora nykyään esitti joka ilta "Amyriksen" pääosaa ja herätti hurjaa ihastusta. Vasitenkin, kun tästä osasta näki entistä selvemmin, kuten eräs lehti kertoi, että Tora Pharo oli samalla suuri näyttelijätär.
Gunvor oli iloissaan, kun saattoi kuulla hänen esitystään.
Hän lähetti heti noutamaan pilettiä, sai sen ainoastaan välittäjältä ja korkeampaan hintaan kuin hän oli tavallisesti tottunut maksamaan kahdesta lipusta…
Hän jatkoi turhamaisuuttaan ja ajoi vaunuilla oopperaan…
Vihdoin hän pääsi paikalleen, yksinkertaisena ja koruttomana, hyvin komean yleisön keskeen.
Hän tuskin kuunteli ouverturea, odotti kuume veressänsä Toraa nähdäksensä.
Esirippu kohosi. Kemut kreikkalaisessa pilaristossa. "Amyris" istui matalalla penkillä, joka oli verhottu kirjavilla matoilla.
Se oli Tora. Lämpöisenä, pehmoisena kuin muinoin näki hänet Gunvor.
Se oli Tora, suurempi, rohkeampi Tora, haltioittavampi…