Ajettuansa Strombikideen Samokseen, varustivat Alkibiadees ja Kalkideus Peloponneesosta saapuneista laivoista otetut merimiehet aseilla ja jättivät heidät Kiokseen, jota vastoin he miehittivät otetut alukset ja 20 muuta laivaa Kiolaisilla miehillä ja purjehtivat Mileetokseen, nostaaksensa senkin kapinaan. Sillä Alkibiadees, joka oli hyvissä väleissä Mileetolaisten vallanpitäjien kanssa, halusi, saatuansa nämät puolelleen, Kiolaisille itselleen, Kalkideukselle ja lähettäjälleen Endiokselle annetun lupauksensa mukaan hankkia sen kunnian, että hän Kiolaisen sotavoiman ja Kalkideuksen avulla oli nostanut kapinaan mitä enimmät kaupungit. Purjehdittuansa suurimman osan matkaa salaa vihollisilta ja saavuttuansa vähää ennen, kuin Strombikidees ja Trasyklees, joka juuri 12 laivalla oli saapunut Ateenasta ja yhtyi takaa-ajoon, nostavat he Mileetoksen kapinaan. Kun Mileetolaiset eivät laskeneet heidän kintereillään purjehtivia Ateenalaisia kaupunkiinsa, niin nämät ankkuroivat lähellä sijaitsevan Laden saaren edustalle. Heti Mileetolaisten kapinoitua tehtiin Tissaferneen ja Kalkideuksen välityksellä ensimmäinen näinkuuluva liitto kuninkaan ja Lakedaimonilaisten välillä:
"Seuraavilla ehdoilla ovat Lakedaimonilaiset ja liittolaiset tehneet liiton kuninkaan ja Tissaferneen kanssa. Se maa ja ne kaupungit, jotka kuningas omistaa, ja jotka kuninkaan esi-isät ovat omistaneet, olkoot kaikki kuninkaan. Niitä veroja tahi muita tuloja, joita Ateenalaiset kantavat näistä kaupungeista, tulee kuninkaan yhteisesti Lakedaimonilaisten ja liittolaisten kanssa estää Ateenalaisia kantamasta. Sota Ateenalaisia vastaan on kuninkaan, Lakedaimonilaisten ja liittolaisten yhteisesti käytävä. Sodankäyntiä Ateenalaisia vastaan ei sallittako lopettaa, elleivät kumpaisetkin, kuningas ja Lakedaimonilaiset ja liittolaiset, siihen suostu. Jos jotkut luopuvat kuninkaasta, olkoot he myöskin Lakedaimonilaisten ja liittolaisten vihollisia; ja jos jotkut luopuvat Lakedaimonilaisista ja liittolaisista, olkoot he myöskin samaten kuninkaan vihollisia".
Tämänkaltainen oli liitto. Tämän jälkeen miehittivät Kiolaiset heti kymmenen muuta laivaa ja purjehtivat Anaiaan, haluten saada tietoja Mileetoksen tapahtumista ja nostaa kaupungit samalla kapinaan. Mutta kun heille Kalkideukselta tuli käsky palata takaisin, koska Amorgees sotajoukolla maitse oli tulossa, niin purjehtivat he Zeyn pyhäkön edustalle. Kun he huomasivat 16 laivaa, jotka Diomedoon myöhemmin kuin Trasyklees toi Ateenasta, purjehtivan merellä, niin pakenivat he yhdellä laivalla Efesokseen, mutta muut laivat menivät Teokseen. Ateenalaiset ottivat neljä tyhjää laivaa, joiden miehistöt olivat ehtineet maihin. Muut pääsivät pakoon Teolaisten kaupunkiin. Ateenalaiset purjehtivat Samosta kohti, mutta Kiolaiset jälellä olevilla laivoillaan ja jalkaväellään nostivat ensin Lebedoksen ja sitten Erain kapinaan. Tämän tehtyään matkusti kumpikin, sekä jalkaväki että laivat, kotia.
Samoihin aikoihin ryntäsivät Peloponneesolaisten yhtä monen Ateenalaisen laivan takaa-ajamat ja Peiraiokseen suletut 20 laivaa äkkiarvaamatta vihollisten läpi ja ottivat, päästyänsä voitolle meritappelussa, neljä Ateenalaista laivaa. Sitten purjehtivat he Rekreiaan ja varustautuivat taas purjehtiakseen Kiokseen ja Jooniaan. Lakedaimonista tuli heille päälliköksi Astyokos, jolle uskottiin koko laivaston johto.
Kun jalkaväki oli poistunut Teoksesta, niin saapui itse Tissafernees sotajoukolla, mutta palasi takaisin, hävitettyänsä Teoksen linnoituksen jälellä olevan osan. Hänen poistuttuansa saapui Diomedoon vähän myöhemmin kymmenellä Ateenalaisella laivalla ja teki Teolaisten kanssa sopimuksen, että laskisivat heidätkin kaupunkiinsa. Sitten teki hän hyökkäyksen Eraita vastaan, mutta kun hän ei voinut vallottaa tätä kaupunkia, niin purjehti hän pois.
Tähän aikaan tapahtui myöskin Samoksessa kansan kapina ylimyksiä vastaan Ateenalaisten avulla, jotka kolmella laivalla sattuivat olemaan siellä. Samoksen kansa surmasi noin 200 henkilöä, kaikki ylimyksiä, rankaisi 400 maanpakolaisuudella ja otti itse haltuunsa heidän maatilansa ja talonsa. Kun Ateenalaiset jo olivat tunnustaneet heidät siitä lähtien vakinaisesti itsenäisiksi, niin he tämän jälkeen hoitivat kaupunkinsa asioita omin päin. Mutta maanviljelijöille he eivät suoneet minkäänlaisia oikeuksia, eivätkä edes sallineet heidän mennä naimisiin kaupunkilaisten kanssa.
Tämän jälkeen jatkoivat Kiolaiset sinä kesänä tointaan yhtä suurella innolla, kuin olivat alkaneetkin. Odottamatta Peloponneesolaisten saapumista, esiintyivät he suurella sotajoukolla nostaaksensa kapinaan kaupungit, jotta saisivat mitä useimpia tovereita vaarassaan, ja hyökkäsivät, kuten Lakedaimonilaiset olivat käskeneet, 13 laivalla Lesbosta vastaan, rynnätäkseen sittemmin Hellespontokseen, jonka ohessa sikäläisten Helleenien ja liittolaisten jalkaväki samalla hyökkäsi Klatsomenaita ja Kymeetä vastaan. Tämän päällikkö oli Spartalainen Eualas ja laivaston Deiniadas, perioikilaista sukuperää. Laivat purjehtivat ja saattoivat Meetymnan luopumaan, johon jäi neljä laivaa, muut lähtivät nostamaan Mytileeneetäkin kapinaan.
Lakedaimonilainen nauarki Astyokos purjehti sillä välin, kuten hän oli aikonutkin, Kenkreiasta neljällä laivalla ja saapui Kiokseen. Kolmantena päivänä, hänen saavuttuansa sinne, purjehti 25 laivan suuruinen Ateenalainen laivasto Leoonin ja Diomedoonin johdolla Lesbokseen. Leoon oli nimittäin myöhemmin kymmenellä laivalla Ateenasta tullut avuksi. Astyokos oli samana päivänä illalla lähtenyt liikkeelle ja purjehti, otettuansa yhden Kiolaisen laivan laivastoonsa, Lesbosta kohti, ollakseen siellä apuna, jos suinkin voisi. Ensin hän saapui Pyrraan ja sieltä seuraavana päivänä Eressokseen, jossa hänelle tuli tieto, että Ateenalaiset ensimmäisellä hyökkäyksellä olivat vallottaneet Mytileeneen. Sillä kun Ateenalaiset äkkiarvaamatta olivat purjehtineet satamaan, niin he valtasivat Kiolaisten laivat ja vallottivat kaupungin, astuttuansa maihin ja voitettuansa taistelussa vastustajat. Kun Astyokos oli saanut tiedon tästä Eressolaisilta ja Eubuuloksen kanssa Meetymneestä tulleiden Kiolaisten laivojen kautta, jotka olivat jätetyt sinne, ja joista nyt Mytileeneen vallottamisen jälkeen kolme oli sattunut pakenemaan hänen luoksensa, sillä yhden olivat Ateenalaiset vallottaneet, niin hän ei enää suunnannut matkaansa Mytileeneeseen, vaan saatuansa Eressoksen luopumaan ja varustettuansa sen asukkaat aseilla, lähetti hän laivansa raskasaseiset maitse Antissaan ja Meetymneeseen Eteonikoksen johdolla ja purjehti itse hallussaan olevilla laivoilla ja kolmella Kiolaisella aluksella rantoja myöten, toivoen läsnäolollaan rohkaisevansa Meetymneeläisiä pysymään kapinassaan. Mutta kun ei Lesboksessa saanut mitään aikaan, purjehti hän sotaväkineen Kiokseen. Jalkaväki, jonka oli määrä lähteä Hellespontokseen, erosi laivastosta ja palasi kukin kaupunkiinsa.
Kenkreiasta saapui sittemmin kuusi Peloponneesolaisliittolaisten lähettämää laivaa Kiokseen. Järjestettyänsä Lesboksen olot entiselleen, purjehtivat Ateenalaiset Klatsomenaihin, vallottivat heidän mannermaalla linnotetun Poliknan ja veivät asukkaat takaisin saarella sijaitsevaan kaupunkiin paitsi luopumisen alkuunpanijoita, jotka olivat paenneet Dafnukseen. Täten saivat Ateenalaiset taas Klatsomeneen haltuunsa.
Samana kesänä astuivat Ateenalaiset, jotka mainituilla Lesboksen edustalla ankkuroituilla 20 laivalla väijyivät Mileetosta, maihin Mileetoksen alueelle Panormoksessa ja surmasivat pienellä sotajoukolla apuun rientävän Lakedaimonilaisen päällikön Kalkideuksen. Kolmantena päivänä tämän jälkeen palasivat he ja pystyttivät voitonmerkin, jonka Mileetolaiset hävittivät, koskeivät Ateenalaiset muka olleet kyenneet vallottamaan heidän maataan.