Kun nyt Ateenalaisten laivasto Koorykoksesta purjehti niemen ympäri, huomasi se Arginoksen edustalla kolme Kiolaisten sotalaivaa ja ryhtyi heti ajamaan niitä takaa. Mutta nyt nousi ankara myrsky, niin että Kiolaiset laivat vaivoin pääsivät pakenemaan satamaan, jota vastoin kolme Ateenalaista laivaa, jotka olivat purjehtineet muita etäämmäs, musertui ja ajelehti Kiolaisten kaupungin rannalle, jossa osa miehistä vangittiin, osa sai surmansa. Muut laivat pakenivat Mimas vuoren suojassa olevaan Foinikus nimiseen satamaan, josta he myöhemmin purjehtivat Lesbokseen ja valmistautuivat Kioksen piirittämiseen.
Samana talvena purjehti Lakedaimonilainen Hippokratees Peloponneesoksesta kymmenellä Turilaisella laivalla, joita johti Diagoroksen poika Doorieus ynnä kaksi muuta päällikköä, yhdellä Lakoonilaisella ja yhdellä Syrakuusalaisella laivalla Knidokseen, joka Tissaferneksen vaikutuksesta oli luopunut. Kun Mileetoksessa olevat tästä saivat tiedon, kehottivat he heitä puolella määrällä laivastoaan valvomaan Knidosta, ja Triopionin edustalla olevilla laivoillaan ottamaan Aigyptoksesta tulevat kuormalaivat. Triopion on Knidoksen alueelta etenevä Apolloonille pyhitetty kallionniemi. Saatuansa tiedon tästä, purjehtivat Ateenalaiset Samoksesta ja valloittivat Triopionissa väijyvät kuusi laivaa; niitten miehistö pääsi kuitenkin pakoon. Purjehdittuansa tämän jälkeen Knidokseen, olivat Ateenalaiset hyökkäyksellään saada haltuunsa kaupungin, joka oli linnoittamaton. Kun he seuraavana päivänä tekivät uuden hyökkäyksen, olivat kaupunkilaiset paremmin varustautuneet yöllä, ja kun miehet Triopionissa otetuista laivoista olivat saapuneet heidän avukseen, niin viholliset eivät voineet heitä niin suuresti vahingottaa, kuin edellisenä päivänä, jonka johdosta he poistuivat, hävitettyänsä maata, ja purjehtivat Samokseen.
Tähän aikaan Astyokoksen saapuessa Mileetokseen laivastonpäälliköksi oli kaikki Peloponneesolaisten sotajoukossa hyvällä kannalla. Sillä palkka maksettiin säännöllisesti ja Iasoksesta ryöstetyt suuret aarteet tuottivat sotilaille ylellisyyttä, ja Mileetolaiset nurkumatta kestivät sodan vaivoja. Mutta Tissaferneen suhteen näyttivät Peloponneesolaisista kuitenkin edelliset, Kalkideuksen solmimat sopimukset vaillinaisilta, eivätkä heidän edukseen, jonka johdosta uudet sopimukset Teerameneen läsnäollessa tehtiin, jotka kuuluivat seuraavasti:
"Sovittu on Lakedaimonilaisten ja liittolaisten puolesta kuninkaan, kuninkaan poikien ja Tissaferneen kanssa, että sovinto ja ystävyys on oleva heidän välillänsä seuraavilla ehdoilla: Siihen maahan tahi niihin kaupunkeihin, jotka ovat kuningas Dareioksen tai ovat olleet hänen isänsä tai esi-isiensä hallussa, niihin eivät saa kulkea sotimaan eivätkä missään muussakaan pahassa tarkotuksessa Lakedaimonilaiset eivätkä Lakedaimonilaisten liittolaiset, eivätkä saa vaatia veroa mainituista kaupungeista Lakedaimonilaiset eivätkä Lakedaimonilaisten liittolaiset; niinikään ei kuningas Dareios eivätkä hänen hallussaan olevat kaupungit saa tulla sotimaan eivätkä harjottamaan mitään pahaa Lakedaimonilaisille eivätkä heidän liittolaisillensa. Jos Lakedaimonilaiset tai liittolaiset pyytävät jotakin kuninkaalta, tahi kuningas Lakedaimonilaisilta tai liittolaisilta, niin heidän on kunnollisesti tehtävä, mihin ovat suostuneet. Sota on yhteisesti käytävä Ateenalaisia ja heidän liittolaisiansa vastaan; jos rauha tehdään, on se tapahtuva molemminpuolisella suostumuksella. Jos sotaväkeä lähetetään avuksi kuninkaan maahan, on kuningas velvollinen hankkimaan sille ravintoa. Jos jotkut kaupungit, jotka ovat tehneet sopimuksen kuninkaan kanssa, hyökkäävät kuninkaan maahan, on toisten velvollisuus estää niitä ja suojella kuningasta, niin paljon kuin voivat. Jos joku kuninkaan maan tahi kuninkaan hallitseman maan asukkaista hyökkää Lakedaimonilaisia tahi liittolaisia vastaan, on kuningas velvollinen estämään ja torjumaan heitä voimiensa mukaan."
Nämät sopimukset tehtyänsä, jätti Teeramenees laivat Astyokokselle, astui alukseensa ja hävisi tietämättömiin. Mutta Ateenalaiset, jotka jo olivat kulkeneet Lesboksesta Kiokseen sotajoukkoineen ja hallitsivat sekä maalla että merellä, linnottivat Delfinionin, paikan, joka muutenkin oli luonnon vahvistama maan puolelta ja rikas satamista eikä kaukana Kiolaisten kaupungista. Monien entisten tappioiden takia nolostuneina, olivat Kiolaiset sitä paitsi alituisessa keskinäisessä riidassa. Mutta kun Ioonin poika Tydeus puoluelaisineen olivat saaneet surmansa Pedaritoksen käskystä, niin muutkin kaupunkilaiset, jos kohtakin keskenään pitivät toisiaan epäluulon alaisina, harvainvaltaisen hallituksen ankaruuden kautta pakosta pysyivät levollisina, koskeivät pitäneet itseänsä eivätkä Pedaritoksen johtamaa apuväkeä kykenevinä torjumaan vihollisia. He lähettivät kumminkin Mileetokseen pyytämään Astyokokselta apua; mutta kun ei hän suostunut heidän pyyntöönsä, lähetti Pedaritos Lakedaimoniin häntä vastaan valituskirjan loukkaavasta käytöksestä. Tällä kannalla olivat Ateenalaisten toimenpiteet Kioksessa. Heidän laivansa tekivät Samoksesta hyökkäyksiä Mileetosta vastaan; mutta kun Mileetolaiset eivät käyneet heitä vastaan, palasivat he Samokseen ja pysyivät siellä levollisina.
Peloponneesoksesta purjehtivat samana talvena päivänseisausaikana Lakedaimonilaisten Megaralaisen Kalligeitoksen ja Kytsikolaisen Timagoraksen välityksellä Farnabatsolle varustamat 27 laivaa Jooniaan, joita johti Spartiati Antistenees. Lakedaimonilaiset lähettivät laivoissa myöskin 11 Spartiatia neuvonantajiksi Astyokokselle, joista yksi oli Arkesilaoksen poika Likas. Heille oli käsketty, tultuansa Mileetokseen, asettaa kaikki seikat paraammalle kannalle ja lähettää joko kaikki nämät laivat tai mikä määrä heistä näkyi soveliaaksi, joko useampia tai vähempi määrä, Ramfioksen pojan Klearkoksen johdolla Helleespontokseen Farnabatsolle, sekä, jos heidän mielestään oli syytä, erottaa Astyokos päällikkyydestä ja panna Antistenees hänen sijalleen; sillä Pedaritoksen kirjeen johdosta oli heissä noussut epäluulo Astyokosta vastaan. Purjehdittuansa laivoilla ulapalle, laskivat he maihin Meeloksessa, ja tavattuansa siellä kymmenen Ateenalaista laivaa, valtasivat he näistä kolme ilman miehistöä ja polttivat ne. Peläten, että Meeloksesta pakoon päässeet laivat Samoksessa oleville Ateenalaisille ilmoittaisivat heidän tulostaan, kuten tekivätkin, purjehtivat he Kreetaan ja saapuivat, varovaisuudessa matkustettuansa, Aasian mannermaalla sijaitsevaan Kaunokseen. Pitäen itseään turvissa, lähettivät he sieltä sanan Mileetoksen edustalla oleville laivoille, että tulisivat heitä noutamaan.
Kiolaiset ja Pedaritos lähettivät samaan aikaan pyynnön Astyokokselle, vaikka hän ei ollut myöntynyt heidän pyyntöönsä, että hän tulisi heidän avuksensa kaikilla laivoillansa, koska heitä piiritettiin, ja ettei hän olisi väliäpitämätön, kun Joonialais-liittolaisten suurin kaupunki suljettiin meren puolelta, ja maitse oli rosvojen riistämänä. Sillä Kioksessa oli enemmän orjia, kuin missään muussa kaupungissa, Lakedaimonia lukuunottamatta, ja kun heitä paljoutensa takia rikoksistaan ankarammin rangaistiin, kuin muualla, niin suuri määrä heistä, heti kun Ateenalaiset olivat linnotuksensa suojassa saaneet varman asennon, luopui heidän luoksensa, ja koska he tunsivat maan, saivat he aikaan vallan suuria vahinkoja. Kiolaiset ilmottivat sentähden Astyokokselle, että oli välttämätöntä rientää heille avuksi, kun vielä oli toivo ja mahdollisuus, ennenkuin viholliset ennättäisivät täydellisesti linnottaa Delfinionin ja ennenkuin he ehtisivät rakentaa vielä suuremman linnoituksen suojaksi sotajoukollensa ja laivoilleen. Vaikka kohtakin Astyokos entisen uhkauksensa johdosta ei mielellänsä suostunut tähän pyyntöön, riensi hän kuitenkin apuun, kun näki liittolaistenkin siihen innolla suostuvan.
Tällä välin saapuu sana Kaunoksesta, että nuo 27 laivaa ja Lakedaimonilaisten lähettämät neuvonantajat olivat saapuneet. Ja koska Astyokos arveli kaikkea muuta vähäpätöisemmäksi, kuin hankkia turvallista kulkua noin monelle laivalle, jotta niillä voisivat hallita merta, ja Lakedaimonista saapuneille tarkastajille varma pääsö meren yli, jätti hän heti Kiokseen purjehtimisen sikseen ja purjehti Kaunokseen. Purjehtien Meropilaisen Koos saaren ohitse, astui hän siellä maihin ja ryösti kaupungin, joka oli linnottamaton, ja jonka suurin maanjäristys, mikä miesmuistiin on tapahtunut, oli hävittänyt. Kaupungin asukkaat olivat paenneet vuoristoon, mutta ryöstöretkillään otti hän saaliiksi kaikki, mitä sai käsiinsä, paitsi vapaat henkilöt; ne hän päästi menemään. Kun hän Koos-saarelta yöllä oli saapunut Knidokseen, saivat hänen Knidolaiset hartailla kehotuksillaan pidättämään merimiehensä laivoissa ja lähtemään suoraa päätä Ateenalaisten 20 laivaa ahdistamaan, joita Karminos, yksi Samoksen päälliköistä, piti silmällä noilla Peloponneesoksesta saapuneilla 27 laivalla, joita hakemaan Astyokos juuri oli lähtenyt. Samokseen oli saapunut tieto heidän tulostaan Mileetoksesta, ja Karminos heitä vakoili Symeen, Kalkeen, Roodoksen ja Lykian ympäristössä. Sillä hän oli jo saanut tiedon laivojen saapumisesta Kaunokseen.
Astyokos purjehti sentähden viipymättä Symeeseen, ennenkuin hänen lähtönsä tuli tunnetuksi, arvellen ehkä merellä saavansa käsiinsä laivat. Mutta sade ja sumuilma hajotti hänen pimeässä harhailevat laivansa ja saattoi ne epäjärjestykseen. Kun aamun valjetessa hänen laivastonsa oli hajallaan ja vasen siipi jo Ateenalaisille näkyvissä, vaan kun muu osa laivastoa vielä harhaili saaren ympäri, niin Karminos Ateenalaisineen kiiruusti hyökkää heitä vastaan vähemmällä laivamäärällä, kuin kaikilla 20, arvellen näitten olevan heidän valvomansa laivat Kaunoksesta. Ensi rynnäkössä he upottivatkin kolme laivaa ja vahingottivat useimpia muita, ollen voitonpuolella, kunnes heidän aavistamattansa laivaston enemmistö tuli näkyviin ja ympäröi heidät kaikkialta. Lähdettyänsä pakosalle menettivät Ateenalaiset kuusi laivaa, mutta pakenivat toisilla Teutlussan saarelle ja sieltä Halikarnassokseen. Tämän jälkeen lähtivät Peloponneesolaiset Knidokseen, ja yhdyttyänsä Kaunoksesta tulleisiin 27 laivaansa, purjehtivat he yhdessä Symeeseen, johon he pystyttivät voitonmerkin, ja palasivat Knidokseen takaisin.
Kun Ateenalaiset olivat saaneet tiedon meritappelusta, purjehtivat he kaikilla Samoksessa olevilla laivoillansa Symeeseen, mutta eivät hyökänneet Knidoksen edustalla olevaa laivastoa vastaan, eikä tämä liioin heitä vastaan, vaan purjehtivat takaisin Samokseen, otettuansa vihollisten Symeeseen jätetyt laivatarpeet ja astuttuansa maihin Loorymassa mannermaalla.