"Se, joka ei tahdo, että Ateenalaiset hulluudessaan tulisivat tänne, joutuaksensa meidän käsiimme, on joko pelkuri tahi pahansuopa kaupungillemme. Minä en niinkään suuresti kummaksu niiden röyhkeyttä, jotka tämmöisillä hävyttömyyksillä koettavat teitä pelottaa, kuin heidän typeryyttänsä, jos he luulevat, että heidän tuumansa ei ole kaikille selvä. Sillä peläten oman itsensä tähden, koettavat he pelottaa kaupunkia, jotta yleisessä pelossa voisivat salata omaa pelkoansa. Mitä nyt tietävät nuo puheet? Ne eivät itsestään ole syntyneet, vaan lähtevät miehistä, jotka tahtovat pitää kaupunkia alituisessa kuohuksessa. Älkää antako pettää itseänne, arvostellen asioita noitten puheiden mukaan, vaan ajatelkaa, mitä on todenmukaista, että viisaat ja asioihin perehtyneet ihmiset, kuten Ateenalaiset maineen mukaan ovat, tämmöisessä tilaisuudessa tekevät. Ei ole todenmukaista, että he, ennenkuin sikäläinen sota on tykkänään lopetettu, jättäisivät Peloponneesolaiset maahansa ja ryhtyisivät toiseen yhtä suureen sotaan. Minä päin vastoin luulen heidän olevan mielissään, ettemme me, joilla on niin monta ja suurta kaupunkia, hyökkää heidän kimppuunsa."

"Mutta jospa he tulisivatkin, kuten nuo väittävät, niin minä arvelen Sikelian paremmin voivan pitää puoliaan kuin Peloponneesoksen, koska se kaikin puolin on paremmin varustettu, ja luulen kaupunkimme yksin kykenevän puolustautumaan puheenalaista hyökkäävää sotajoukkoa vastaan, jos se vaikka olisi kaksi kertaa suurempi. Tiedän hyvin, ettei heillä ole hevosia mukanaan, eivätkä he täältä niitä saa paitsi sitä vähäistä, mitä Egesta heille voi antaa, eivätkä he voi laivoilla tuoda tänne niin paljon raskasaseisia, kuin meillä on. Sillä heidän on ollut vaikea tehdä tämmöinen merimatka tyhjilläkään lastaamattomilla laivoilla, eikä se varustus, joka olisi tarpeen tämmöistä kaupunkia vastaan, suinkaan ole vähäpätöinen. Minulla siis on seuraava vakuutus: hädin tuskin he pääsisivät täydellisestä perikadosta, joskin heillä ryhtyessään sotaan olisi läheisyydessä toinen yhtä suuri kaupunki, kuin Syrakuusa, miten sitten kun he keskellä koko vihamielistä Sikeliaa, sillä tietysti kaikki yhtyisivät heitä vastaan, sullottuina laivoista huonosti varustettuun leiriin, peläten meidän ratsumiehiämme, eivät uskaltaisi poistua kauas laivoista ja kelvottomista teltoistaan! Sanalla sanoen: en usko heidän edes voivan päästä maihin; siksi paljoa paremmaksi katson minä meidän varustuksemme."

"Mutta koska Ateenalaiset, kuten sanoin, tämän tarkoin tietävät, olen varma siitä, etteivät he pane etujansa alttiiksi. Täkäläiset miehet jaarittelevat juttuja, jotka eivät ole eivätkä tule olemaan tosia. Olenhan minä aina sanonut, että he vaan tuommoisilla ja vieläpä ilkeämielisemmilläkin sanoilla ja teoilla koettavat pelotella kansaamme, jotta he itse saisivat hallita kaupunkia. Ja minä pelkään, että he alituisilla ponnistuksillaan vihdoin pääsevät tarkoituksiensa perille. Sillä me olemme liian herkkämielisiä, ryhtyäksemme varokeinoihin, ennenkuin olemme joutuneet vaaraan, ja rangaistaksemme heitä, kun asia on selvä. Senpä takia kaupungissamme harvoin on rauha, vaan saa se kärsiä alituisia kapinoita ja taisteluja, useammin omia kansalaisiansa kuin vihollisia, ja vielä sen lisäksi yksinvaltiaita ja epärehellisiä vallananastajia vastaan. Näiden vaarojen ilmestymistä meidän aikanamme koetan minä, jos noudatatte neuvojani, ehkäistä siten, että neuvon teitä, kansalaisiani, ja sätkin keinottelijoita, enkä ainoasti niitä, jotka jo ovat tehneet rikoksen, sillä vaikea on päästä niihin käsiksi, vaan myöskin niitä, jotka ovat niissä hankkeissa, jos kohtakaan eivät ole voineet panna toimeen aikomustansa. Sillä on välttämätöntä varoa itseään myöskin vihollisen pahoja aikeita, eikä ainoastaan hänen tekojansa vastaan, jos mieli varokeinojensa kautta päästä joutumasta vaaraan. Noita ylimyksiä taasen tahdon minä ilmiantaa, varottaa niitä, ja opettaa niitä pysymään alallaan. Sillä lailla toivon minä paraiten saavani niitä lakkaamaan salavehkeistään."

"Ja te, nuorukaiset, olen usein miettinyt, mikä teidän tarkoituksenne on? Pyrittekö te jo hallitukseen? Mutta sehän on laitonta. Laki on säädetty, koska te ette vielä ole siihen kykeneviä, eikä suinkaan ilmottaaksensa teidän vastaista kelvollisuuttanne. Vai ettekö tahdo olla samojen lakien alaisina, kuin rahvas? Mutta eikö ole luonnollista, että saman maan kansalaisilla on yhteiset oikeudet?"

"Joku ehkä sanoo kansanhallinnon järjettömäksi ja kohtuuttomaksi ja väittää varakkaiden olevan sopivimpia hallitsemaan. Minä puolestani tähän vastaan, että kansa ensi sijassa muodostaa kokonaisuuden, ylimykset sitä vastoin osan, ja lisäksi, että rikkaat kylläkin ovat paraammat varojen säilyttäjät, älykkäät paraammat neuvottelijat, mutta kansan suuri joukko, kuunneltuansa asiain esittelyä, paraammat tuomarit. Kansanvalta antaa jokaiselle hänelle tulevat sekä yksityiset että yleiset oikeudet, mutta harvainvalta suopi kylläkin rahvaalle vaarat, mutta etuja se ei ainoastaan suureksi osaksi anasta itselleen, vaan ryöstää ne kokonaan itselleen. Tätä harrastavat mahtavat ja nuorukaiset teidän keskuudessanne, mikä kuitenkin on kärsimätöintä suuressa kaupungissa."

"Mutta jos ette nytkään ymmärrä, että ajatte huonoa asiaa, niin kyllä te olette älyämättömimmät Helleenit, joita koskaan olen nähnyt, tahi vääryyttä kaikkein harrastavimmat, jos te tahallanne kärsitte tuommoista menoa. Käsittäkää tämä siis ja muuttakaa tuumanne, jotta harrastaisitte kaupungin etuja, ymmärtäen että tämä tuottaa ylimyksille ainakin yhtä suuria ellei suurempiakin etuja kuin rahvaalle, mutta että te päinvastaisella menettelyllä panette vaaralle alttiiksi kaikki. Lakatkaa levittämästä tuommoisia juttuja, koska me kyllä ne ymmärrämme emmekä salli niitten toimeen panemista. Sillä tämä kaupunki, jospa Ateenalaiset tulisivatkin, torjuu heidät kyllä päältään, koska sillä on päälliköitä, jotka valvovat sen etuja. Mutta jos ei mitään tästä ole totta, kuten minä arvelen, niin ei se teidän viesteistä säikähtyneenä valitse teitä päälliköikseen, heittäytyäksensä vapaaehtoiseen orjuuteen, vaan se tutkii itse asioitaan, arvostellen puheitanne tekojen vertaisina, sallimatta riistää itseltään vapauden kuulopuheiden tähden, estämällä teitä panemasta tuumaanne toimeen, ja koettaa se säilyttää vapauttaan."

Tähän suuntaan puhui Ateenagoras. Yksi päälliköistä astui sitten ylös, eikä sallinut kenenkään muun puhua, vaan lausui itse seuraavasti: "Soimauksia ei ole sopiva lausua toisiansa vastaan eikä kuullen luottaa niihin, vaan mieluummin neuvotella siitä, mitä on ilmoitettu, jotta sekä jokainen yksityinen että koko kaupunki varustautuisi miehuullisesti torjumaan hyökkääjiä. Ja jos kohtakaan se ei olisi tarpeellista, niin eihän ensinkään ole haitaksi, että valtio varustaa itseään hevosilla, aseilla ja kaikilla muilla sotatarpeilla. Me kyllä tämän toimitamme ja tutkimme. Myöskin on lähetettävä miehiä muihin kaupunkeihin tiedustelemaan ja hankkimaan mitä muuten on tarpeella. Tästä me jo osaksi olemme pitäneet huolta ja ilmotamme teille heti, saatuamme tiedot".

Päällikön täten puhuttua, hajosivat Syrakuusalaiset kokouksesta.

Ateenalaiset ja kaikki liittolaiset olivat jo saapuneet Kerkyyraan. Täällä pitivät päälliköt katselua ja määräsivät, missä järjestyksessä oli asetuttava satamaan ja leiriin. He jakoivat laivat arvan mukaan kolmeen eri osastoon, jotta purjehtiessa ei syntyisi puute vedestä, satamista eikä muista tarpeista maahanlaskemispaikoissa, ja jotta muutenkin olisi hyvä järjestys sekä komento helpompi, kun päällikkyys oli jaettu eri osinkoihin. Sitten lähettivät he jo edeltäkäsin Italiaan ja Sikeliaan kolme laivaa tiedustelemaan, mitkä kaupungit ottaisivat heitä vastaan. Näille oli määrätty tulla laivastoa vastaan ilmottamaan tästä, jotta se tietäisi, mihin purjehtia.

Tämän jälkeen lähtivät Ateenalaiset seuraavalla sotavoimalla Kerkyyrasta Sikeliaan. Heillä oli 134 kolmisoutulaivaa ja kaksi Rodolaista 50-airoista. Näistä oli 100 Ateenalaista, joista 60 oli nopeakulkuista, muut sotilaskuljettajalaivoja. Laivaston muun osan olivat Kiolaiset ja toiset liittolaiset varustaneet. Raskasaseisia oli heillä kaikkiaan 5,100. Näistä oli 1,500 Ateenalaisten omaa nostoväkeä ja 700 laivaston matroosia käsityöluokasta, mutta muut liittolaisväkeä, osaksi alamaisia, osaksi 500 Argolaista sekä 250 Mantinealaista ja pestattua sotilasta. Jousimiehiä oli kaikkiaan 480, joista 80 oli Kreetalaisia. Rodolaisia linkoojia oli 700, Megaralaisia pakolaisia keveäaseisina 120 ja yksi 30 ratsumiestä kuljettava alus.