vv. 87, 88. Oli vaivaloista siksikään vedestä kohottaita.
vv. 97-101. Suloisen soiton vaikutus. Soiton vaikutuksista katso myös XL: 132-138, XLII: 45-48, XLIV: 115-168.
vv. 102-116. Runollinen ylimääräisyys.
v. 126. Sotkalla sitä ennen ei liene höyhenverhoa ollut.
vv. 131-136. Soiton korvin kuultava suloisuus oli kyyneleihin yhtynyt ja silmin nähtäväksi kauneudeksi muodostunut.
42. RUNO
v. 4. Tähän asti olivat kapeampia vesiä kulkeneet; k. XL: 4-6.
v. 5. Kun kylmät pohjoistuulet tulivat Pohjolasta päin, niin siitä Pohjolaa nimitettiin kylmäksi kyläksi, jos ei muuten olisikkaan ilma siellä erittäin kylmempi ollut kun Kalevalassaki.
v. 9, 10. K. XVIII: 234.
vv. 15, 16. Tavallisesti kysyy talonväki ensimmäisiksi sanoiksi, mitä vieras tietää eli mitä vieraalla kuuluu.