vv. 25, 26. Yhtä vähän kun pyytä ja oravaa, käypi sampoa useammalle jakaa.
vv. 27-30. Nämät sanat lausui ikään kuin härnäämiseksi.
v. 39. Miehet toisista taloista.
vv. 41-48. K. XLI: 97-101.
v. 51. K. XXVI: 190.
vv 52-54. Soiton vaikuttama uni ilman olisi liian aikaiseen loppunut.
v. 57. K. X: 90.
v. 64. Kulettivat vähitellen, ei yhteen menoon.
v. 70. Meri sinisen taivaan kajeelta itseki sinertää.
vv. 81-86. Voipi vielä monta seikkaa sattua, ennenkun kotona olemme.