Yötaivas.
Yksin ma eespäin tietäni kuljen, pitenee matka pitenemistään; maalini kauas kätkeytyy. Päivä jo painuu. Yöllisen taivaan ikuiset tähdet kohta ma nään.
Mutta en valita, päivä jos poistuu, lähenevää en yötä ma kammoo. Rakkaus, halki maailman käyvä, vuodatti säteen sieluuni myös.
(Suom. Lauri Viljanen)
ERIK JOHAN STAGNELIUS (1793—1823)
Kuin minä kenkään hehkunut ei.
(Katkelma.)
Kuin minä kenkään hehkunut ei, siit' asti kun valtas
ihminen kukkivan maan, liekistä rakkauden.
Mut vain yhdelle en syki neidolle tenhoavalle,
kahleisiin mua vain yksi ei oo takonut.
On kovemp' onneni, veljet! Kaikkia heitä mä lemmin
kaikki he kahleisiin häilyvän sieluni saa.
Ah, povi keinuva tuo jok'ainoa pyytehet rintaan,
katse jok'ainoa myös saa veret leimuamaan.
(Suom. Lauri Viljanen)
Endymion.