N:o 114. Täytettyä Haukea.
Isoläntänen hauki avataan suomustettuna taikka nyljettynä pään ja pyrstön paikalta; ruokotaan ja pestään puhtoseksi ja täytetään sitte' kyrsällä, joka tehdään neljästä hyvin sekotetuista munista, yhdestä pieneksi survotusta nisukorpusta, hiukasta nisujauhoista, yhdestä pieneksi hakatusta ja voissa paistetusta sipulista, suoloista, sokerista ja muutamasta pienennetystä kryydi-pippurasta ja puolesta korttelista taaleesta. Haava pannaan sitte' umpeen, ja hauki kastetaan sulaan voihin ja pannaan voilla rasvattuun pitkään pannuun uuniin paistumaan. Tätä syödään kaprisi kasella.
(Katso N:o 234 ja 235).
N:o 115. Paistettua Haukea.
Vähäläntiä haukia perataan puhtaiksi ja halastaan, ruokotaan ruodoista ja palotetaan; suolataan sitte' hiukan pienillä suoloilla ja jätetään sillensä tunniksi, jonka perästä tyystin pyhitään puhtaalla liinalla ja tahritaan sitte' sekotettuin muniin ja kieritetään pienettyyn leipään ja paistetaan sulassa voissa pannussa. Kasi keitetään voista ja jauhoista, pannen sekaan kiehunutta vettä, niin myös korinttereitä ja hiukan etikkaa ja siirappia lisäksi.
N:o 116. Piparuutilla höystettyä Haukea.
Parahultasiin palasiin leikattu hauki lyöpätään suolasessa vedessä, höystetään sitte' vähässä kalaliemessä, voissa, raastitussa leivässä ja raastitussa piparuutissa, joka ensin puserretaan pienennetyssä sokerissa. Se joka tahtoo, saa panna myös vähän etikkaa sekaan.
N:o 117. Keitettyjä Ahvenia.
Ahvenet perataan puhtosiksi, sappea puhkasemata, virutetaan sitte' raikkaalla vedellä ja pannaan veteen ja vähään suoloin kiehumaan; kiehuessa kuoritaan maanto liemestä, jonka perästä pannaan sekaan rippula voita ja pikkunen tukkula persiljaa. Kypsinä tuodaan ahvenet pöytään syötää kasella, joka keitetään vedestä, voista, pienennetystä persiljasta ja jauhoista, pannen senverran lientä sekaan, että saadaan parahultasen suolaseksi.
N:o 118. Paistettuja Ahvenia.