Näitä ei saa keittää tinatussa astiassa, vaan malmi-padassa taikka messinki-kattilassa. Marjoihin ja marja-liemiin, elikkä nesteisiin, otetaan sama paino sokeria kuin niitäkin on. Paraasta-päästä tehdään tätä näin: Sokeri-kappale' kastetaan kokonansa veteen, niin että hän saa sitä imee vähän sisäänsä, pannaan sitte', virutuksesta märkään keitin-astiaan, raikkaassa vedessä hiljasella valkialla kiehumaan siirapiksi. Kuin sokeri on sulanut, nostetaan astia valkialta, ja vahto kuoritaan päältä pois; pannaan sitte' taas valkialle', ja nostetaan toistamiseen pois kuorittavaksi. Tätä tekoa tehdään niin kauan että siirappi saadaan hyvin selkiäksi; aina nostaen joka kuorimista vasten astian pois valkialta. Valmiiksi saatuna pannaan tähän marjat perattuina, taikka hedelmät, joita hilloksi tahdotaan. Kiehumaan ruvettua nostetaan tämä pois valkialta kuorittaa, samalla lailla kuin jo neuvottu on, jota tehdään niin kauvan kuin sameutta keitoksen päälle' selkiä. Sitte' kuin marjat näkyyvät kirkkaiksi ja vajoovat, on hillo valmista.
N:o 300. Hillon teosta toisella lailla.
Kaikkia marjoja ei sovi hilloksi keittää edellä neuvotulla lailla, vaan muutamia keitetään myös näin: Marjoja levitetään vadin pohjalle', ja niiden päälle' vähän vahvalta pienennettyä sokeria; sitte' taas marjoja kertaaseensa, ja sokeria päälle'. Tällä lailla ladotaan näitä vuorottaisin niin kauvan kuin kumpiakin kestää. Sitte' kuin tässä tilassa ovat olleet muutaman tunnin, taikka siksi että ovat tulleet vetisiksi, kaadetaan ne' keitin-astiaan, jossa ne' keitetään ja otetaan kiehumasta, niin myös kuoritaan maannosta samalla lailla ja niin monasti, kuin tämän edellisessä on neuvottu.
N:o 301. Marja-hillojen säilytyksestä.
Tämän edellä (N:o 299 ja N:o 300) neuvotulla lailla tehdyt hillot säästyyvät hyvinä vuosikauden ja runsaamminkin, jos ne' pannaan pikkusiin klasi-pulleihin (purkkeihin), taikka silattuin posliini-pulleihin, joita ei järki usein tarvitte' avata. Pullien pitää oleman vedellä lämmitetyt, mutta kuivat silloin, kuin hillo kuumana niihin pannaan. Ne' pitää myös pantaman täpi-täyteen. Jähtyneenä peitetään hillo kauttaaltansa niin suurella konjakkiin kastetulla paperin-liuskalla, kuin kuhunkin pulliin mahtuu. Sitte' niotaan kanneksi, neulan-nirkolla taajaan lävistetty paperi, jonka perästä ne' pannaan vilposeen, mutta ei umpinaiseen huoneeseen olemaan.
N:o 302. Hilloa ruskeista kirsimarjoista.
Kirsimarjat perataan, kivet särjetään ja sydämmet otetaan sisältä pois ja pannaan marjojen sekaan Marjat keitetään hilloksi veteen kastetun sokeri-kappaleen seassa, jota pitää oleman sama paino kuin marjojakin, niinkuin N:o 299 on neuvottu.
N:o 303. Hilloa hohtavista kirsimarjoista.
Kirsimarjat perataan, niinkuin jo on neuvottu, ja joka marjaan pannaan sen kivestä otettu sydän; sitte' keitetään ne' hilloksi, niinkuin tämän edellisetkin, taikka niinkuin N:o 300 on neuvottu.
N:o 304. Vadelma-hilloa.