Öinen huntu leviävi
Yli koko luonnon taas,
Lintusien herkeävi
Aamulaulu riemukas:
Pimeyttä, kolkkoutta
Pilvi musta tuottaa, mutta
Näinkö päivä katoais?

Ei! koht' yli pilven loistaa
Aurinkoinen hohtava,
Tummat öiset varjot poistaa
Laaksoista ja kunnailta:
Kaikkialla luonto tointuu,
Lintusien laulu sointuu
Lehdoissa taas riemuisa.

Jospa joskus vielä voisi,
Suomi, armas synnyinmaa
Pilvi musta aamukoisi
Pimeyteen kietoa,
Muista: aurinkosi kohta
Kohoaa ja kerran hohtaa
Yli pilven kirkkaana.

SYKSYLLÄ.

Raivossa riehuu
Tuulien henget,
Lehto jo verhon
Päähänsä loi.
Vaahdossa tanssii
Vellamon neidot,
Kolkosti Ahdin
Kantele soi.

Kukkaset kuihtuu,
Niittynen haamun
Yllensä saapi
Kellertävän.
Nyt noro-neidon
Turmio-töitä
Taivaskin heltii
Itkemähän.

Syömmeni, miksi
Synkeys syksyn
Valtoinsa myöskin
Nyt sinun saa?
Muistatko että
Kaikki kun syntyy,
Kaikki kun kasvaa,
taas katoaa.

Huolesi heitä,
Murheesi mustat!
Rinnassa toivon
Elpyä suo:
Syys jospa riistää
Kukkaset, kohta
Toisia meille
Taas kevät tuo.

SONETTEJA.

I.