(Vapaasti suomennettuja.)
I.
Näin he laususkeli mulle:
»Yö kas alkaa hämärrellä!»
— Tummentuipa silloin vainen
Kultaseni silmä hellä.
Näin he laususkeli mulle:
»Koi jo virkos' ihanainen!»
— Alkoivatpa heloitella
Kultaseni posket vainen.
Näin he laususkeli mulle:
»Kas kuin päivä päilyäkse!»
— Kultaseni vainen silloin
Akkunastaan pilkittäikse.
II.
Lintu tuolla viidakossa
Yksinään näin laulelee:
»Neitonen kun kullan saapi,
Poski kohta kalpenee.»
Totta lausuin, lintu parka
Laskee siellä omiaan:
Katsokaapa, poskillani
Kuinka puna hehkuu vaan!
III.
Hän jo pätsikin, haa!
Hän jo upottakaa!
Tuhon, turmion voi!
Sydämmeeni hän toi!