— Käydenkö koko matkan?
— Ei, vastasi poika varovasti. Menen käyden vain seuraavalle asemalle saakka.
— Ymmärrän! Mitä maksaa sitten junakyyti?
— Kuusi ja kolmekymmentäseitsemän, luulisin.
— Hm! Ja onko teillä rahat?
— On vastasi Samuel näyttämättä vähääkään ylpeältä.
— Jaa, mutta teillä ei ole niitä kauvan, jos jatkatte tuollaista elämää, huomautti vieras. Miksi ette kulje ilmaiseksi?
— En ymmärrä, mitä tarkoitatte, sanoi Samuel.
— Niin, katsokaas, vain hölmöt maksavat rautatielipun. Tähän tulee pian tavarajuna, joka pysähtyy vesitornin luo aivan tähän läheisyyteen. Miksette hyppää siihen?
Samuel epäili.