— Miten paljon olet odottanut saavasi? keskeytti Dan.
— Sata dollaria.
— Aatami ja Dan vaihtoivat pikaisen silmäyksen.
— Täällä on kauhea puute rahasta, virkkoi Aatami.
— Se on kyllä totta, huomautti Dan, mutta… Lähden huomenna kauppalaan katsomaan, mitä voisin tehdä.
— Dan teki niin, kuin oli sanonut, lähti aamulla ja palasi illalla. Uusi perheneuvottelu pidettiin. Dan otti esille kahdeksan uutta kymmenen dollarin seteliä.
— Tässä on kaikki, minkä olen saanut haalituksi kokoon, sanoi hän.
Olisi ikävä, elleivät ne riittäisi…
— Niitten täytyy riittää, vastasi Samuel.
— Sitten otti veli esille pitkän asiakirjan, mikä näytti hyvin kunnianarvoiselta. Samuel oli liian kohtelias edes lukemaan sitä, vaan umpimähkään allekirjoitti sen, ja niin oli kauppa valmis. Jo samana yönä kääri Samuel vähät matkatavaransa sanomalehtineen, ja ennen auringon nousua lähti hän etsimään.
III. Kun Samuelin piti kulkea vapaamatkustajana junassa.