— Oh, saakeli! huudahti hän.
— Ja se on minulle kauhea havainto, jatkoi Samuel. En tiedä, miten sen käsittäisin…
— Kuulkaas Samuel, kuka on lähettänyt teidät läksyttämään minua? kysyi Lockman.
— En ymmärrä, kuinka tämän asian laita on, sanoi Samuel. Te kuulutte soveltuviin ihmisiin, mikäli professori Stewart minulle selitti, mutta kuitenkin tunnen minä muutamia, jotka ovat parempia kuin te, vaikka eivät omista yhtään mitään.
Lockman tuijotti vielä nuorukaisen vakaviin silmiin ja vaipui sitten tuolille istumaan puhjeten nauruun.
— Rakas Samuel, huudahti hän, te ette pelaa peliänne oikein.
— Mitä tarkoitatte, sir?
— Jos minä kuulun soveltuviin, kuten sanotte, niin mitä oikeutta teillä silloin on pitää minulle siveyssaarnoja?
— Samuel säpsähti.
— Asianlaita on siten, sir… sammalsi Samuel.