"Jos kaikki tekevät niinkuin te. Ette te tarvitse neljännesmiljonaa maksaaksenne lunchinne."
Majuri oli niin ällistynyt, ettei osannut vastata ja Montague jatkoi: "Te panette rahanne luottoyhtiöön, jolla on velvollisuus maksaa sijotuksista sata prosenttia, ja jolla on vain viisi. — Kuinka luulette sen käyvän?"
"En luulekaan", irvisti majuri, "mutta luulen olevani niiden viiden joukossa."
Montague asteli edelleen ja tapasi veljensä alkupäästä.
"Haluatko sinäkin tuolin?" kysyi hän. "Hankin juuri majurille."
"Onko hänkin täällä? Ei kiitos. Minä pääsen pian. Mutta kuule, ovatko rahasi todella täällä?"
"Ovat, mitä siitä puhua. Tule konttoriini, kun saat osasi."
"Ennätin junaan juuri viime hetkellä. Bertie Stuyvesant myöhästyi ja tulee ylimääräisellä perässä. Hänellä on täällä 300,000, jolla uusi jahti on maksettava."
"Luulenpa ettei jahtien valmistajilla ole kovin kiireitä töitä tämän jälkeen", sanoi Montague ja lähti.
Iltapäivällä kuuli hän jutun, että kenraali Prentice, Gotham Trustin johtajia, oli äänestänyt, ettei se sulkisi oviaan, ja sitten Republic Trustin presidenttinä lähettänyt shekillä nostamaan miljonan dollaria. Juttu ei ollut lehdissä, vaan kulki suusta suuhun, ja ihmiset sanoivat, että se petostemppu oli sulkenut Gotham Trustin ovet.