Tytön äiti oli kuollut hänen pienenä ollessaan ja isä oli ollut hänen ainoa toverinsa. Tuomari Dupree oli naapuruston rikkaita ja tuhlasi kaikkea tyttärelleen, mutta ihmiset sanoivat, että tämä kasvoi ilman äidin hoitoa ja oli saava siitä kärsiä, kuten oli käynytkin. Oli tullut mies, häntä paljon vanhempi, mutta romantiikan hohde maineessaan; ja rakkauden ihmeet olivat auenneet Lucylle sekä temmanneet hänet mukaansa.

Eräänä päivänä hävisi hän eikä Montague sitten ollut häntä tavannut. He asuivat New Orleansissa ja huhu kertoi Lucyn olevan onnettoman, mies kun oli tuhlari ja elostelija. Tuskin vuottakaan oli avioliitto kestänyt kun tämä kuoli auto-onnettomuudessa.

Sitten ei Montague ollut kuullut enempää, kunnes New Yorkissa oli lukenut tuomari Dupreen kuolleen, ja nyt oli Lucy kirjoittanut hänen veljelleen Ollielle sanoen tulevansa tänne ehkä asumaankin, ja pyytänyt tätä hommaamaan hotellihuoneita. Montague ihmetteli, olikohan Lucy ennallaan, vai olivatko kärsimykset sekä kokemukset hänen intomieltään masentaneet. Oli vaikea kuvitella Lucya vakavana. — Ja miten kestäisi hän tätä elämää!

Montaguen mietteet keskeytti Oliver, joka tuli kysymään, tahtoiko veli tulla Lucya vastaan.

"Ne etelän junat myöhästyvät tavallisesti tuntikausia. Käskin ilmoittamaan puhelimitse."

"Sinä kun olet ottanut hänet hoitoosi", sanoi Montague, "on sinun paras mennä ensin. Tulen illalla." Ja hän meni illalla hotelliin, missä tapasi Lucyn.

Tämä oli ennallaan. Hän näki sen heti, sama iloisuus, sama malttamattomuus, sama kauneus, joka sykäytti miesten sydämmiä. Ei ollut huolten piirtoakaan hänen piirteissään — hän oli täysin kehittynyt kukka.

Lucy tuli häntä kohti ojennetuin käsin. "Allan!" hän huudahti, "kuinka hauska tavata!" Hän otti tämän kädet omiinsa ja katsoi silmiin. "Kuinka suureksi olette tullut, ja vakavaksi! Eikö hän ole mainio, Ollie?"

Oliver seisoi vieressä katsellen. Hän hymyili kuivasti ja sanoi: "Hän on liian runollinen."

"Kuinka ihmeellistä on tavata teidät", huudahti Lucy. "Viisikymmentä asiaa muistuu yhtaikaa mieleen. Meillä on paljon puheltavaa. Tulen kyselemään teiltä kaikellaista ja se vie koko illan."