Koulumestari: Ja tavaraa on sinulla koko kantamuksellinen.
Maiju: Niin, herra Koulumestari… Tässä on saappaanne…
Koulumestari: Jaha, siinä on saappaani…
Maiju: Olen ne parhaani mukaan putsannut ja plankannut.
Koulumestari: Jaha, jaha… sen minä kyllä uskon. Sinä olet todellakin kuuliainen ja kiltti tyttölapsi, Maiju.
Maiju: Ja tässä on kauluksenne ja kalvosimenne. Katsokaahan miten kiiltävät!
Koulumestari: Jaha, Maiju… Minä näen että ne kiiltävät… (Itsekseen.) Oikein uskollinen ja hyväluontoinen palvelija.
Maiju: Ja tässä frakkinne… Olen harjannut sen niin puhtaaksi kuin mahdollista.
Koulumestari: Jaha, jaha. Kiitoksia, kiitoksia, paljon kiitoksia! Kaikki teet aina täsmällisesti ja huolellisesti, (itseks.) Voiko missään maakunnassa löytyä miellyttävämpää lapsukaista! Niin herttaista, niin sydämellistä hänen esiintymisensä… rakastettavaa, vähintäin rakastettavaa… suloista! — Minun täytyy palkita häntä jollakin tavalla. Kunpa nyt keksisin vaan… (Ajattelee.) Aivan oikein: hänellä on liian huono palkka. (Maijulle.) Kuuleppas, Maiju! Sinä olet vanha ja koeteltu palvelija.
Maiju (Syvään niiaten): Koetan olla kykyni jälkeen, herra Koulumestari.