Nuoruus nopsakenkä tepastellen
Elon tanssiin rientävi;
Vanhuus sauva käessä hoiperrellen
Ringist' eri pyrkivi
lausuu toisenlaisin kuvin saman ajatuksen kuin Schillerin "Erwartung und Erfüllung":
In den Ocean schifft mit tausend Masten der Jüngling;
Still, auf gerettetem Boot, treibt in den Hafen der Greis.
Vertailu on valaiseva. Krohn otti herkästi vastaan vaikutuksia eri tahoilta, mutta sulatti ne omaksi henkiseksi omaisuudekseen ja toi ne semmoisena ilmi. Tätä on jo tähänastinen esityksemme valaissut ja lisää valaisevia tapauksia tulemme vielä koskettelemaan.
Edellä mainittujen pienten mieterunojen joukkoon kuuluu myös "Kaste ja kyynel". Ajatus ja vertaus ei siinä ole uusi, mutta tämmöisetkin pikku murut rikastuttivat ja hienostuttivat vielä epävarmoin askelin kulkevaa taidelyriikkaamme.
Omintakeisia olivat ja tunnustusta osakseen saivat Krohnin kuusi muodostelmaa Taavetin psalmeista. Ankara Yrjö Koskinenkin oli tyytyväinen näihin mukaelmiin, johdonmukaisesti kylläkin, sillä tässähän taas runoilijalla oli sisällys valmiina ja hän saattoi suunnata koko voimansa muotoon. Oivallisiksi lisiksi suomalaiseen virsikirjaan sanoo niitä myös Snellman. Kumpikin arvostelija kiinnittää huomiota länsisuomalaisen korvalle outoihin muotoihin sekä sanain lyhennyksiin, mutta pitää niitä sopivina tässä yhteydessä. — Kiitosta nämä runot ehdottomasti ansaitsevatkin. Paria epärunollista käännettä lukuun ottamatta ("Kun sanoasi solkkivi näin vihollisten vaino", Ps. 12; "Sill' uhkaellen häristä tai mua lyöden väristä", Ps. 23) on niiden sanonta kaunista ja tunnelmallista. Mutta pääasia on, että niissä vallitsee oikea psalmihenki, jommoisen vain todella uskonnollinen runoilija saa esille. Miten paljon onkaan hengellistä runoutta, joka on muodoltaan siloiteltua, mutta hengetöntä! Krohnin muodostelmien omintakeisuus käy myös selville, kun vertaa niitä muihin samanlaatuisiin tuotteisiin. Valaiskoon tätä yhtenä esimerkkinä Ps. 19. Runomitta siinä on tuttujen esikuvien mukainen. Olihan Cajanuksen virsi:
Etkös ole Ihmisparca
Aivan arca
Coscas itket ylen öitä
Coscas suret suuttumata
Puuttumata
Coucon mustan Murha-töitä
saanut vanhassa virsikirjassamme (N:o 278) muodon:
Etkös ole ihmisparka!
Aivan arka,
Ettäs itket, yli öit',
Ettäs suret suuttumata
Puuttumata
Koukon mustan murhatöit!
joka on juuri Krohnin käyttämä runomitta. Valmistumaisillaan olevassa väitöskirjassaan[137] Krohn oletti Cajanuksen malliksi muodollisesti Lucidorin hautausvirren "Usle menske barn betrakta, Märk och akta — —", jonka runomitta on sama kuin Krohnin käyttämä. Aivan samaa runomittaa käyttäen oli myös Runeberg virsikirjaehdotukseensa mukaillut nyt kysymyksessä olevan psalmin 19 ("Himlars rymd sin Konung ärar"). Mutta sisällyksellisesti ovat Runebergin ja Krohnin samasta alkuteoksesta tehdyt mukaelmat niin erilaisia, että täytyy empimättä todeta Krohnin menetelleen täysin itsenäisesti.