[185] Sama asia säkeen ensimäisessä muodostelmassa: "Nyt en syyttä surekana". (Käsikirjoitus Rautalammilta huhtikuun 9 p. 1859 Slöörille lähetetyn kirjeen mukana.)
[186] Tähän runoon on olemassa käsikirjoituskatkelma, jossa on paljon korjattua, pyyhittyä ja kesken sanaakin hyljättyä, mutta muutokset eivät näy ollenkaan koskevan korko- ja laajuussuhteita, vaan yksinomaan sanain valintaa sisällön kannalta. Se osoittaa, ett'ei tekijä ole muuta ajatellutkaan, kuin rakentaa vain korolle.
[187] Kirjallinen Kuukauslehti 1870, N:o 5.
[188] Krohnin tottumattomuutta osoittaa, että hänellä käsikirjoituksessa on (kenties hajamielisyydestä) m.m. seuraava aivan mahdoton säe: Yksi ihminen juuri päällesi sopia voi! (L'Isle de la paix.)
[189] Ei voi aivan varmasti tietää, miten tekijä on ajatellut skandeerattavaksi säkeen: Egyptin se tok' ei kevät-tulv' ole siunaus peltoin. — Lyhyen nousutavun sisältävä daktyli tahi trokee spondeen asemasta on myös säkeessä: Tunkeutuu valistain myös pimeimmät sopet kaikki.
[190] Helkiö, main. teos, s, 10.
[191] Olof Östergren, Stilistisk språkvetenskap, s. 52. — Vrt. myös F. Saran, main. teos, ss. 202 ja seur.
[192] Beckmanin laskun mukaan esim. Tegnérin "Svean" 100:sta alkusäkeestä korkeintaan 76 alkaa täysin kongruentilla jambisella tahdilla. — F. Saran huomauttaa varsin oikein, että vaikeus inkongruenttien säkeitten tulkinnassa on vain näennäinen, metrikkojen itsensä tekemä.
[193] Vrt. Johan Vising, Om språkskönhet.
[194] Vrt. Ruth Hedvall, Runebergs poetiska stil, asianom. paik.