[195] Kirj. Kuukauslehti 1870, N:o 5. — Koska edellä juuri oli puheena kaikkein vaativin runomuoto, sonetti, lueteltakoon tässä Krohnin edeltäjät sonettien sepittämisessä suomenkielellä:
AUGUST AHLQVIST (OKSANEN): "Suomalainen Sonetti" (ilm. Suomettaressa 10.11.1854 ja Pääskyisessä v. 1857 [muutettuna], edelleen Kuopion Sanomissa 12.9. s.v. nimellä "Toivotus").
YRJÖ KOSKINEN: "Kosken-kuvia", nimimerkitön sonettiyritelmä (ilmest. v. 1859 Mansikoita ja Mustikoita-nimisessä kalenterissa).
ALBERT WIALEN: 6 sonettia, julkaistut Lännettäressä v. 1869 (aiheet: 1. perh. isä, 2. kerjäl. poika, 3. äidin hellä suhde pienokaiseensa, 4. kehoitus "sotimahan miehuudella", mutta "hengen voimin", 5. puolustaa omaa oikeuttaan laulaa, 6:nnen nimi: "Ma laulan suloisuutta luonnon Suomen"). Vielä sonetteja v. 1875 jälkeenkin.
K.A. KOVERO: Kirj. v. 1869 sonettiyritelmän "Eliinalle", ilmestyi "Kaikuja Hämeestä"-albumissa v. 1878. Myöhemmin eräs toinenkin sonetti (v. 1899).
J.A. BERGMAN: "Muistelma", ilm. v. 1871 runollisessa kalenterissa
Kalervo.
RAFAEL LAETHEN: "Suomi", ilm. v. 1871 lehdessä "Tietosanomia Suomen kansalle"; "Sonetti", ilm. v. 1873 Suomen Kuvalehdessä. Jälk. v. 1875 kolmas "Sonetti".
UNO VON SCHROWE: 3 luonnon-aiheista sonettia v. 1874 albumissa
"Kaikuja Hämeestä". Jälk. v. 1875 vielä 7 sonettia.
OLLI VUORINEN: Kevättä kuvaava sonetti v. 1874 "Suomen Kuvalehdessä", seur. vuonna toinen samanaih., sitten vielä enemmän.
KAARLO KRAMSU: "Wäinämöisen takaisin tulo" v. 1874 kirjoitettu, mutta julkaistu vasta v. 1902.