TANELI. Ja kertomaan meille, missä isäsi on.
VIKU. Niin tosiaan! Onko sinulla edes ollutkaan isää?
JUSSI (surullisesti). Hän on kuollut.
VIKU. Älä helkkarissa! Eilen juuri näin hänet, kun hän meni reppu selässä kylän läpi.
TANELI. Niin, ja kyseli minultakin: missä minun Jussi-poikani mahtaa olla.
JUSSI (itkua tehden). Miksi te minua kiusaatte, kun kumminkin tiedätte, että isäni ja äitini ovat jo aikoja sitten kuolleet?
TANELI. No, no, Jussi, mitä sinä nyt…? Etkö ymmärrä, että me vaan leikkiä puhumme?
VIKU. Joka leikistä suuttuu, se järkeä puuttuu. Eikö niin, Jussi?
HESE. Mitä turhista välität! Tule istumaan tänne miesten joukkoon, niin annamme sinulle pienen ryypyn sovinnoksi.
VIKU. Jaa tosiaan, sen tahdomme tehdä! (Jussi liikahtelee levottomasti.) Tule ottamaan pieni kulaus, se vahvistaa sinun heikkoa päätäsi, niin että tulet ymmärtämään mikä on leikkiä ja mikä totta. No, otatko?