EMÄNTÄ. Hän saa tehdä niinkuin itse tahtoo, sillä luulen, että siitä tulee hyvää perässä. Tätä tupaa emme nyt enää ollenkaan tarvitse.
KREETA-MUORI. Mutta minun mielestäni on oikein synti, että näin kaunis huone jää siten turhanpäiväiseen kujeilemiseen.
HEIKKI (hymyilee). Niinkö muori ajattelee?
KREETA-MUORI. No kuinka sitten? Olisihan täällä muutenkin hauska olla.
Ei meidän kylässä ole yhtään näin iloisen näköistä huonetta kuin tämä.
HEIKKI. Ja kumminkin voisi jokainen hät'hätää laittaa tupansa ainakin yhtä hyväksi. Tämäkin oli niitä rumimpia mitä täällä Korvenkylässä löytyy.
KREETA-MUORI. Jaa, en tiedä, mutta iloisen näköiseksi vaan olet tämän vanhan tuvan saanut.
HEIKKI. Siinä pitää olla valoa missä sitä tarvitaankin. (Jussille.) Kas niin, Jussi, nyt saat mennä kutsumaan kyläläiset tänne. Käy joka tuvassa ja sano minulta terveisiä, vaan älä sentään ilmoita, mitä on tekeillä. Ei suinkaan kukaan ole täällä käynyt?
JUSSI. Ei kukaan. (Ottaa lakkinsa.) Pyydänkö vanhuksia myös tulemaan… ja Korven-vaaria?
HEIKKI. Kaikki vaan, ilman eroitusta.
(Jussi menee.)