EMÄNTÄ. Hän kuoli… (Pudistaa päätään surullisena.) Ei, ei, minä en voi sitä nyt kertoa.
HEIKKI. Kertokaa nyt vaan. Minä en tiedä juuri mitään isästäni, minkälainen hän oli. Oliko hän vahva mies ja joiko hän?
EMÄNTÄ. Ei, sitä hän ei tehnyt! Hän ei ollutkaan sellainen, kuin sinä olet! Toisenlainen komento oli silloin tässä talossa; onneton se, joka uskalsi edes puhuakaan viinasta. Sellainen mies oli sinun isäsi. Ja kumminkin hän kuoli viinan tähden.
(Peittää käsillä kasvonsa.)
HEIKKI (ihmetellen). Viinan tähden!… Mitenkä hän sitä…?
EMÄNTÄ (nyyhkyttää). Hän joi kerran… ja kuoli… kirottuna.
HEIKKI (hämmästyen). Mitä? Kirottuna!… Miten hän silloin joi?
EMÄNTÄ. Minä sitä juotin… Voi, voi!
(Itkee.)
HEIKKI. Te! Miten se tapahtui? Voi kertokaa!