— Minä olen niin iloinen ja tyytyväinen, minä Olen niin iloinen ja tyytyväinen…
Rouva Jakari parkaisi hiljaa ja riensi puhelimeen ja soitti veljelleen:
— Tule pian tänne, mieheni on tullut omituiseksi. Tule nopeasti, minä en uskalla olla yksin hänen kanssaan — hän sanoo olevansa iloinen ja tyytyväinen 1 Tule äkkiä!
Sitä ennen tuli kuitenkin talon isännöitsijä, joka ilmoitti herra Jakarille, että talo oli muutettu osaketaloksi ja herrasväki saisi muuttaa kuukauden kuluttua, ellei herrasväki mahdollisesti lunastaisi huoneistonsa osaketta, hinta 80,000 markkaa, maksettava ennen vuoden loppua. Ja paras olisi lunastaa, eihän nyt uusia huoneistoja mistään saanut.
Isännöitsijän mentyä herra Jakari taas sulkeutui huoneeseensa jatkaaksensa parannusmenetelmäänsä.
— Minä olen niin iloinen ja tyytyväinen, minä olen niin iloinen ja tyytyväinen, sanoi hän ja yritti hirttäytyä pellinnuoraan.
Rouva Jakarin veli tuli ajoissa estääkseen yrityksen toteutumasta.
JUNA JÄTTI.
Rva ja hra (kotipaikka: Käpylä, sääty: avio) juoksevat läähättäen
Helsingin asemalle.
Rva: Voivoivoivoivoi! Laituri on tyhjä! Juna on mennyt! Sittenkin me myöhästyimme! Se on sinun syysi! Mikset sanonut mitään? Sinulla on kello, etkä sanonut mitään!