"Kolmekymmentä senttiä", sanoin minä.
"Jos sitte panen taas kaksinkertaisen määrän, neljäkymmentä senttiä, ja häviän, niin paljoko olen kaikkiaan häviöllä?"
"Seitsemänkymmentä senttiä",
"Mutta jos voitan sillä panoksella, saaden neljäkymmentä senttiä pankilta, niin paljoko olen voitolla?"
"Kymmenen senttiä."
"Tietysti. Siinä se on koko seikka. Aina kun häviät, niin panet kaksinkertaisen määrän, ja taas kaksinkertaisen, kunnes sinun täytyy kerran voittaa, jolloin heti olet kymmenen senttiä voitolla, jos se nimittäin on pohjarahana. Hidasta se on, varsinkin toisinaan, mutta aina varmaa."
Sam näki kasvoistani, että en ollut oikein selvillä.
"Katsos, se on tällä tavalla", selitteli hän uudestaan. "Jos nyt häviät kahdeksankin kertaa perätysten, joka on korkein määrä mitä minä olen havainnut, ja senkin vaan kerran Prestonissa… kurja ilta se oli, ampuivat… no, se ei kuulu tähän… ja aina panet kaksinkerroin pöydälle mitä edellisellä kerralla olet tapannut, niin sinulla on kahdeksannella kerralla 12 dollaria 80 senttiä pöydällä… Ensimäisellä kerralla 10 senttiä, toisella 20, kolmannella 40, neljännellä 80, viidennellä dollari 60 senttiä, kuudennella 3 dollaria 20 senttiä, seitsemännellä kuusi ja neljäkymmentä, ja kahdeksannella kaksitoista ja kahdeksankymmentä. No, jos sen voitat, niin olet kymmenen senttiä voitolla, ja alat taas sillä pelaamaan. Väliin voitat monta kertaa perätysten. Aina panet kymmenen senttiäsi taskuusi ja pelaat samalla summalla, paitsi kun häviät, jolloin nostat kaksinkertaiseksi joka kerta kuin häviät."
"Merkillistä", sanoin minä. Pääni alkoi olla pyörällä: tässähän oli keino rikastua, keino sellainen, joka oli aivan verraton.
"Niin sitä pitää", virkkoi Sam, miettiväisesti tuijottaen tupakansavuiseen ilmaan. "Kylmäverisenä siinä pitää pysyä, ettei koskaan epähuomiossakaan jätä voittoaan pöydälle, vaan pelaa aina pohjarahalla, paitsi kun häviää, jolloin se on nostettava kaksinkertaiseksi… Ja niin se on elämässäkin… Jos häilyy sinne tänne, koettelee sitä ja tätä, niin käy aina huonosti… Ja taas… kun aina vaan pitkittää, pitää päälle, ja ponnistaa kaksinkerroin kun häviää, niin voitto tulee… Kun tulisi elämässäkin oltua niin, ei tulisi hätäpäiviä… mutta sitä ei malta…"