"Mitä sinä hommailet töiksesi?" kysyin minä. "Kalastatko?"
"En minä viime aikoina ole kalastellut… pariin vuoteen. Epävarmaa on sekin toimi; tuhkatiheään menetetään verkkoja, ja miehiä hukkuu paljon. Milloin ansaitset hyvin, jotta viikon työ elättää sinua vuoden, milloin saat kiskoa kolme vuotta etkä leivässä tahdo pysyä. Se on pelaamista, jossa tappaat helposti hengen tahi terveyden. Parempiakin pelilajeja löytyy. Kaksi seideliä lisää!"
Lihava kyyppari täytti lasit kukkuralleen, ja toverini jatkoi kiihtyneesti, kuitenkin supattaen niin matalalla äänellä, että kukaan ei voinut kuulla mitä meidän nurkassamme tuumailtiin:
"Mutta kun mies osaa ottaa onnen haltuunsa, osaa käydä oikeasta päästä kiinni, häntä ei koskaan hätä heiluttele. Niinpä Chicagon maailmannäyttelyssäkin — tunnethan sinä grab-pelin?" tutkasi hän äkkiä.
"Kyllä", sanoin nyökäyttäen päätäni, jota tuin kyynäspäälläni pöytää vasten. Ystäväni oli omituisesti puoleensavetävä olento, johon alusta asti suuresti kiinnyin.
"No, minä pelasin grabia. Ehtoopäivällä alotin kello neljä, ja aamulla kello kolme läksin pois, kolmetuhatta kaksisataa dollaria taskussani. Puhdistin koko pelipankin!"
"Kuinka sinulle niin hyvä onni sattui?" kysäsin hämmästyneenä, sillä Sam puhui niin vakuuttavalla tavalla, että oli mahdoton uskoa hänen tyhjäntakia "jatkavan totuutta."
"Kun oppii, niin tulee toimeen", vastasi Sam kiertelevästi. "Puhdistin viime helmikuussa Erikssonin [rikas suomalainen kapakoitsija Portlandissa ja Astoriassa] pelipankin, 619 dollaria. Toiskielisen pankin tyhjensin joulukuussa… siinä ei ollut kuin kolmatta sataa. Helppo työ ja hyvä ansio, vai mitä?"
"On totisesti", sanoin minä, tietämättä mitä ajatella. "Sinä siis —"
"Minä elän sillä ammatilla", täydensi Sam. "Ja minut tunnetaan! Pelkäävät aina peliluolissa, kun minut näkevät. Olen tähän kapakkaan 200 dollaria velkaa; isäntä tietää että maksan sen taas kun lähden pelaamaan. Mutta lehmää ei sovi lypsää liiaksi, muutoin kuivuu koko tulolähteet. Pelipankkien täytyy saada sievä osuutensa voitosta, muutoin eivät uhallakaan päästäisi minua pelaamaan."